Uutinen |
13.11.2022 |
Paula Mikkola |
Tornio sai kaupunkioikeudet vuonna 1621 ja vietti 400-vuotisjuhlaa viime vuonna. Sen jälkeen, kun Ruotsi vuoden 1808–09 sodassa oli menettänyt Suomen Venäjälle, vedettiin Suomen ja Ruotsin välinen nykyinen raja. Sen seurauksena perustettiin Haaparanta vuonna 1821 ja sille myönnettiin kaupunkioikeudet 1842. Ensimmäisen maailmansodan aikana Haaparanta oli ainoa yhteys länsimaiden ja Venäjän välillä. Provincia Bothniensis perustettiin 1987 Tornion ja Haaparannan kaupunkien väliseksi yhteistyöelimeksi.
31 200 asukasta
Tornio-Haaparannan alueella on tällä hetkellä 31 200 asukasta. Siellä puhutaan kahta kieltä, suomea ja ruotsia, sekä meänkieltä. Siellä on käytössä kaksi valuuttaa ja kaksi aikavyöhykettä.
-Monilla täällä asuvilla on myös sukulaisia ja muita perheenjäseniä molemmissa maissa, Ainonen selitti.
Kaksoskaupungit
Tornio ja Haaparanta pitävät toisiaan kaksoskaupunkeina, joiden yhteistoiminta ulottuu monille sektoreille. Siitä esimerkkinä on uusi, maiden rajalle rakennettu matkakeskus.
-Kaupungeilla on 20 eri yhteistyösopimusta. Rajakauppa on kehittynyt pitkälle, meillä on yhteinen keskustori ja yhteistyötä liikenteen ja matkailun kehittämiseksi, Ainonen luetteli.
Unescon kulttuuriperintökohde
Yhteistyösopimukset koskevat muun muassa vapautta valita esikoulu ja peruskoulu, kielikoulun 1–9 luokkien opetusta, pelastuspalvelua, sairaanhoidon päivystystä, vedenpuhdistamoa, kaukolämmön tuotantoa, tulvasuojelua, museota, kulttuuria, tapahtumia ja vapaa-ajan tarjontaa.
-Meillä on menossa myös yhteisiä hankkeita, esimerkiksi näköalasillan rakentaminen Kukkolaan. Olemme myös anoneet yhdessä Kukkolankosken lippoukselle pääsyä Unescon kulttuuriperintökohteiden listalle, Ainonen kertoi.
Poliittista yhteistyötä
Haaparannan ja Tornion poliitikotkin tekevät yhteistyötä.
-Kaupunkien kunnanhallituksilla on yhteisiä kokouksia ja valtuustot pitävät kerran vuodessa yhteiskokouksen. Kuntien johdot seuraavat säännöllisissä kokouksissa rajayhteistyön asioita. Toimin itse rajayhteistyön kehittäjänä ja meillä toimii työryhmiä ja hankkeita, joissa käytännön yhteistyötä tehdään tekniikan, koulutuksen, kulttuurin ja elinkeinoelämän aloilla, Ainonen sanoi.
Tulevista kehittämishankkeista mainittiin jo Kukkola, mutta niitä on menossa muitakin.
-Laurila-Tornio-Haaparanta rataosuuden sähköistäminen, kävelyreitin rakentaminen yhteisen keskustan ranta-alueille ja kielikoulun toiminnan kehittäminen, Ainonen luetteli lopuksi.
Kent Lidman