2019, Uutinen 02.04.2019 Paula Mikkola
Pohjoiskalotin rajaneuvonnalla on ainutlaatuinen tapa työskennellä rajaestekysymyksissä. Ongelmaan kerätään tietoa eri viranomaisilta, jotta asiakkaalle, joka voi olla yksityishenkilö tai yritys, löydetään toimiva ratkaisu. Näin kertoi Pohjoiskalotin neuvoston pääsihteeri Paula Mikkola Kaarasjoen rajakuntaseminaarin esityksessään.

Hän kertoi miten Pohjoiskalotin rajaneuvonta ja Pohjoiskalotin neuvosto voivat auttaa rajaesteiden vähentämisessä ja parantaa rajat ylittävää yhteistyötä.

Rajaneuvonnan tehtävänä on auttaa työnantajia, työntekijöitä, elinkeinoelämää, eri organisaatioita ja viranomaisia toimimaan enemmän rajat ylittävästi ja osaltaan lisätä liikkuvuutta valtioiden välillä. Rajaesteitä pyritään poistamaan yhdessä Rajaesteneuvoston kanssa, hän kertoi.

4000 yhteydenottoa

Rajaneuvonnan toiminta käynnistyi 2011. Sillä on kaksi toimipistettä, Torniossa ja Skibotnissa, joissa toimii 3 työntekijää.

Toiminta rahoitetaan pääosin Pohjoiskalotin neuvoston ja Pohjoismaiden ministerineuvoston myöntämällä tuella, mutta pidempikestoista paikallista rahoitusta etsitään nyt sen lisäksi.

-Viime vuonna Rajaneuvontaan tuli yli 4000 yhteydenottoa, joissa asiakkaita autettiin eri tavoin, hän kertoi.

Kartoittaa rajaesteitä

Rajaneuvonta kartoittaa ja analysoi esiin tulevia rajaesteitä, joihin ensin yritetään löytää paikallisia ratkaisuja. Jos se ei onnistu, niin este kirjataan pohjoismaiseen rajaestetietokantaan.

– Sieltä Rajaesteneuvoston jäsenet valitsevat kukin vuosittain 4-5 tapausta, jotka he pyrkivät ratkaisemaan, hän selitti.

Uusi raportti verosääntöjen ongelmista

Pohjoismaiden erilaiset verosäännöt aiheuttavat melkoisia ongelmia rajankävijöille, jotka asuvat yhdessä maassa ja käyvät töissä toisessa maassa. Loppuvuodesta julkaistu raportti, ”Kokemuksia Pohjoismaisen verosopimuksen vaikutuksista”, kertoo minkälaisia seurauksia eri verosäännöistä on ihmisille aiheutunut. Raportin tilaajina olivat Pohjoiskalotin rajaneuvonnan lisäksi Grensetjänsten Sverige-Norge ja Öresund Direkt. Raporttiin haastateltiin 35 henkilöä ja se kuvaa verosopimuksesta aiheutuvia vaikutuksia pendlaajille, työnantajille ja kunnille Pohjoismaiden raja-alueilla.

Yksityisellä ihmisellä suuri vastuu

Raportti toteaa muun muassa, että yksityinen henkilö kantaa suuren vastuun ja joutuu hoitamaan paljon hallinnollisia tehtäviä. Rajankävijät huolehtivat itse verojen maksusta asuinmaahan. Sitä varten pitää tuntea paremmin rajankävijän verotussäännöt. On suurempi riski tehdä virheitä, joista voi hoitua taloudellisia seuraamuksia, Mikkola selitti.

Työssäkäynti rajan yli ei kiinnosta

Tästä syystä halu käydä töissä toisessa vähenee.

-Se koetaan vaikeaksi ja oman talouden kannalta epäsuotuisaksi. Rekrytointimahdollisuudet vähenevät ja työnantajien halukkuus rekrytoida toisesta maasta vähenee, hän kertoi.

Lisää vilppiä

Uhkana on myös vilpillisen toiminnan lisääntyminen.

-Ihmiset voivat rekisteröityä asukkaiksi toiseen kuntaan, jotta he välttävät rajankävijän aseman. Tilastot ja todellinen tieto kunnan asukasmäärästä vääristyvät. Tämä on myös kunnille taloudellisesti epäsuotuisaa, hän selitti.

Verotussääntöihin on tehty poikkeuksia, jotka helpottavat rajat ylittävää työssäkäyntiä Juutinrauman alueella, Ruotsin ja Tanskan välillä.

-Miksei samaa poikkeusta voisi soveltaa myös työperäiseen liikkumiseen muiden Pohjoismaiden välillä, hän ihmetteli.

Hanke yritysten apuna

Pohjoiskalotin Rajaneuvonnassa on menossa Interreg-hanke, jonka aiheena on ”Elinkeinoelämälle suunnattujen palveluiden kehittäminen Pohjoiskalotin Rajaneuvonnan yhteyteen”. Uutisissa on aiemmin kerrottu hankkeesta.

Projekti käynnistyi vuonna 2016 ja päättyy tänä keväänä. Sen tavoitteena on rakentaa toimiva verkosto, joka pystyy nopeasti auttamaan rajat ylittävää toimintaa suunnittelevia yrityksiä. Se pyrkii ehkäisemään rajaesteiden syntymistä ja vähentämään niitä. Hanke toimii tiiviissä yhteistyössä elinkeinoelämän organisaatioiden kanssa.

-Hanke luo edellytyksiä alueen pk-yritysten laajemmalle vientitoiminnalle ja yritysten kaupankäynnille toisessa maassa. Hanke tukee osaltaan sitä, että yritykset uskaltavat ottaa ensi askeleet yli rajojen. Tavoitteemme on tehdä yritysten opastuksesta vakiintunut palvelu Rajaneuvonnan yhteyteen, Mikkola kertoi.

Interreg Pohjoinen -ohjelman ja Pohjoiskalotin neuvoston lisäksi hanketta rahoittavat osaltaan Storfjordin kunta, Lapin liitto, Nordlannin, Tromsin ja Finnmarkin maakuntahallinnot.

Pohjoiskalotin neuvoston tukea

Paula Mikkola kertoi, miten Pohjoiskalotin neuvosto voi myös tukea rajat ylittäviä hankkeita ja toimenpiteitä. Rahat riittävät kuitenkin lähinnä pienimuotoisiin hankkeisiin tai esiselvityksiin.

-Hakeminen on helppoa kotisivullamme olevan lomakkeen avulla ja hakemusten käsittelyaika on lyhyt, noin 4-6 viikkoa. Hakemukset arvioimme neuvoston toimintasuunnitelmassa vahvistettujen painopisteiden perusteella sekä pohtimalla, mitä pohjoismaista hyötyä toiminnasta syntyy. Neuvosto voi myöntää tukea enintään puolet hankebudjetista. Toivomme, että hankkeissa on mukana kumppaneita kaikista kolmesta jäsenmaasta, mutta muutamia kahdenvälisiäkin hankkeita on tuettu, hän sanoi.