2018, Uutinen |
11.05.2018 |
Paula Mikkola |
Oskar Njajta Östergren on Bautafilm –yhtiön tuottaja.
-Olimme saamelainen yhteistuottaja moneen kertaan palkitun Saamelaisveri –filmin kuvauksissa. Elokuva on ollut saamelaisille tärkeä ja koko saamelaisalueen asukkaat pystyvät samaistumaan sen tarinaan saamelaisten kohtelusta ja väheksymisestä. Elokuva käsittelee saamelaisille tärkeitä kysymyksiä, Njajta Östergren kertoi.
Saamelaiskeskus
Njajta Östergren työskentelee myös Storumanin kunnassa Tärnabyn saamelaiskeskuksen perustamishankkeessa.
-Saamelaiset ovat valtion rajoista huolimatta yksi kansa. YK:n määritelmän mukaan olemme alkuperäiskansa. Meillä on oma historia, kieli ja kulttuuri. Tärnabyn saamelaista kulttuuriperintöä ei ole aikaisemmin otettu talteen, Njajta Östergren kertoi.
Kun 1900-luvun ensimmäisellä puoliskolla saamelaisia pakkosiirrettiin pohjoisemmilta alueilta Kaaresuvannon seuduilta, monet päätyivät Tärnabyhyn.
Norjassa eri suhtautuminen
Norjassa saamelaisiin suhtaudutaan eri tavalla kuin Ruotsissa.
-Norjassa saamelainen ajattelutapa on omaksuttu laajemmin kuin Ruotsissa. On kaikkien etu, että saamelaisalueiden kolonalisointi loppuu. Ihmiset tutustuvat saamelaisuuteen sisältä päin, jolloin syntyy uusia ajatuksia ja ideoita. Norjan Kautokeinossa on ainoa saamelainen yliopisto, Njajta Östergren totesi.
Saamelaiset ovat haja-asutukselle eduksi
Saamelaiset haluavat muuttaa takaisin alueille, joissa heidän esi-isänsä asuivat joitakin sukupolvia sitten. -Se auttaisi saamelaisia ja harvaan asuttuja seutuja. Kaupunkeja nostetaan koko ajan esiin, mutta pidemmän päälle meillä ei voi olla ainoastaan kaupunkeja. Kaikki tietävät tämän. Saamelaiset ovat haja-asutuksen asukkaita. Olisi suuri edistysaskel, jos voisimme muuttaa takaisin niille alueille, joilla esi-isämme asuivat monien sukupolvien ajan, Oskar Njajta Östergren toivoi.