2019, Uutinen |
22.11.2019 |
Paula Mikkola |
Pohjoiskalotin Rajaneuvonta järjesti tapahtuman yhteistyössä Pohjoiskalotin neuvoston ja Pohjoismaiden ministerineuvoston kanssa. Tilaisuuteen osallistui noin 90 henkilöä eri puolilta Pohjolaa. Ohjelma käsitteli muun muassa työttömyysturvaa rajat ylittävissä tapauksissa, rajat ylittävää sosiaaliturvaa, pohjoismaisen viranomaisyhteistyön yksinkertaistamista, pohjoismaista rajaestetyötä ja suomalaisyritysten toimintaedellytyksiä Ruotsissa.
Ylpeä Pohjoiskalotin mahdollisuuksista
Avauspuheessaan Linda Frohm korosti, miten tärkeää Pohjoiskalotin neuvoston rajat
ylittävä yhteistyö on.
-Olen ylpeä siitä potentiaalista ja tärkeästä roolista, mikä Pohjoiskalotin neuvostolla on tässä työssä. Meillä on useita rajaesteitä, joiden poistamiseksi pitää tehdä töitä. Meidän pitää nähdä rajayhteistyön kaikki mahdollisuudet, hän sanoi.
Pohjola on kasvualue
Seminaariohjelmaan sisältyi paneelikeskustelu teemasta ”Pohjola – yhtenäinen kasvualue”.
-Minulla on kokemusta myös muissa EU-maissa tehtävästä rajat ylittävästä yhteistyöstä, esimerkiksi Hollannista. Voimme oppia paljon toisiltamme, mutta on aina tärkeää löytää oma ratkaisukeino. Meillä on suuria byrokraattisia haasteita, joita pitää ratkaista, totesi suurlähettiläs Liisa Talonpoika Tukholman Suomen suurlähetystöstä.
-Yksi konkreettinen byrokraattinen este, jonka ratkaiseminen vei kymmenen vuotta, oli se, ettei Torniosta voinut toimittaa postia suoraan Haaparantaan vaan se kulki Helsingin ja Tukholman kautta. Tuhansia kilometrejä, vaikka vastaanottaja oli vain muutaman sadan metrin päässä. Ongelma ratkaistiin niin, että Haaparannalla on nyt suomalainen postilaatikko ja Torniossa ruotsalainen, kertoi Havator Oy:n yrittäjä Erkki Hanhirova.
Vahvat siteet
Suurlähettiläs Anders Ahlind Ruotsin Helsingin suurlähetystöstä nosti esiin Suomen ja Ruotsin väliset vahvat yrittäjäsiteet.
-Suomessa toimii tuhat ruotsalaisyritystä, jotka työllistävät 8000 ihmistä. Etenkin pienet ja keskikokoiset yritykset tarvitsevat apua ja niille on suuri etu selkeästä verkostosta Suomessa, mutta sen ne joutuvat itse luomaan. Suurlähetystö voi avustaa yrityksiä tarjoamalla tapaamispaikkoja. Rajaestetyössä on edetty hyvin, mutta vielä voidaan tehdä enemmän, hän sanoi.
Norjan kiinnostus kasvaa
Norjan Suomen suurlähetystön ministerineuvos Gerd Pettersenin mielestä Norjan ja Suomen väliset suhteet voivat vahvistua.
-Suomessa on jonkin verran norjalaisia toimijoita ja kiinnostus kasvaa norjalaisissa yrityksissä. Norjassa arvostetaan Suomen osaamista ja innovaatioita, mutta maan vienti Ruotsiin on neljä kertaa suurempaa kuin Suomeen. Ruotsi onkin Norjan suurin vientimaa, Pettersen kertoi.
Byrokratian esteet yritysten harmina
Linda Frohm on toiminut useita vuosia yrittäjänä. Hänen mielestään monet byrokratian esteet haittaavat rajat ylittävää yrittämistä.
-Yrittäjä haluaa asioiden tapahtuvan nopeasti ja tehokkaasti. Byrokratia toimii täysin päinvastoin. Meidän tehtävämme on luoda yrittämiselle parhaat mahdolliset edellytykset, hän sanoi.
Linda Frohmille turvallisuus on tärkeä asia.
-Meidän pitää auttaa toisiamme ylläpitämään kuria ja järjestystä rajan yli niin, että kansalaiset tuntevat olonsa turvalliseksi. Siihen voi kuulua niin terveydenhuolto kuin poliisiyhteistyökin rajan yli, hän totesi.
Kieliongelmia
Ruotsin ja Suomen välisessä yhteistyössä kieli voi olla ongelma.
-Ruotsin kieli on ollut Suomessa paikollinen aine, mutta Ruotsissa on erittäin harvoja yrittäjiä, jotka osaavat suomea, Erkki Hanhirova totesi.
-Ei kai ole väärin, että käytämme sen sijaan englantia yhteydenpidossa, Liisa Talonpoika sanoi.
TornioHaparanda esikuvana
Linda Frohm totesi, että Haaparanta-Tornio on päässyt pitkälle rajat ylittävässä yhteistyössä.
-Meidän tulisi ottaa oppia niiden kokemuksista ja hyödyntää sitä koko Pohjoiskalotilla, hän sanoi.
Paneelin osallistujat kehuivat Pohjoiskalotin yliopistojen tutkimus- ja koulutusyhteistyötä.
-Suomalaisopiskelijoita on vielä paljon Ruotsissa, mutta Suomessa on tuskin yhtään ruotsalaista opiskelijaa. Tätä vaihtoa voisimme parantaa, Liisa Talonpoika totesi.