2020, Uutinen |
31.01.2020 |
Paula Mikkola |
Hannele Pokan puheen aiheena oli Arktiksen ja Barentsin alueen 30-vuotinen ilmastoyhteistyö ja hänen siitä tekemänsä johtopäätökset.
Parempaa keskustelua tarvitaan
Yksi hänen johtopäätöksistään oli, että Arktiksen ilmasto-ongelmista tarvitaan parempaa keskustelua.
-Jään sulaminen arktisella alueella on globaali kysymys. Arktiksen pitäisi olla hiilineutraali 2040 mennessä. Konfliktit ja ongelmat eivät ole vähentyneet niiden 30 vuoden aikana, joina olen näiden kysymysten kanssa työskennellyt. Tarvitaan avointa keskustelua päätöksentekijöiden ja arktisen alueen paikallisen väestön kesken, Pokka vaati.
Kasvava huoli
Luonnonvaroja hyödynnetään häikäilemättä kaikissa arktisen alueen maissa.
-Arktinen neuvosto on menestyksekkäästi kertonut Arktiksen ilmaston muutoksista ja osoittanut niiden olevan maailmanlaajuinen kysymys. Se on lisännyt maailman huolta siitä hinnasta, minkä joudumme maksamaan arktisten luonnonvarojen hyödyntämisestä, Pokka sanoi.
Valtakonfliktien ulkopuolella
Arktisen alueen alkuperäisväestöllä on ollut alusta alkaen pysyvä asema Arktisessa neuvostossa.
-Arktista yhteistyötä on pääosin tehty maailman valtakonfliktien ulkopuolella. Mutta miltä arktinen yhteistyö näyttää paikalliselle väestölle pohjoisen alueilla? Pokka mietti.
Mitä päättäjät tietävät?
Pokan mielestä laaja, perusteellisesti valmisteltu ja hyvin muotoiltu julkilausuma ei merkitse paljoakaan arktisen alueen tavalliselle ihmiselle.
-Ministereiden, jotka matkustavat pääkaupungeista Arktikselle, pitää perehtyä syvemmin pohjoisen alueen kysymyksiin. Entä miten suhtautuvat Arktiksen omat päättävät alueviranomaiset, Pokka sanoi
Barentsin yhteistyö jää arktisen yhteistyön varjoon
Barents-yhteistyön perustana ovat Barentsin Euroarktinen neuvosto ja Barentsin alueneuvosto.
-Tavallisten ihmisten silmissä Barentsin yhteistyö on jäänyt arktisen yhteistyön varjoon. Monilla Barentsin yhteistyöhankkeilla tulokset ja vaikuttavuus näkyvät vasta pidemmällä tähtäimellä. Siksi niistä ei kerrota myöskään päivittäisissä uutisissa, Pokka totesi.
Alkuperäiskansat
Gunn-Britt Retter vastaa arktisista ja ympäristökysymyksistä Norjan Saamelaiskäräjillä. Hänen mielestään päätöksentekijöiden ja kaikkien muidenkin pitäisi kuunnella enemmän arktisen alueen alkuperäiskansoja.
-Saamelaisilla pitäisi olla oikeus päättää omista maa-alueistaan, mutta tällä hetkellä ollaan kaukana siitä. On tärkeää kuunnella, mitä saamelaiset sanovat. Ilmastonmuutos on vain jäävuoren huippu kaikista niistä asioista, jotka meihin vaikuttavat, Retter sanoi.
Tietoa on
Hän totesi, että saamelaiset ja muut alkuperäiskansat tuntevat arktiset alueet.
-Saamelaisilla tieto siirtyy sukupolvelta toiselle. Saamen kansan edustajilla pitäisi olla paikka päättävissä elimissä. Päätöksentekijöiden pitäisi nähdä asiat laajemmin ja kuunnella meitä, Retter totesi.
Hän korosti kestävän ja kiertotalouden merkitystä arktisella alueella.
-Suuret päätökset eivät ole ainoita tärkeitä vaan myös pienet päätökset vaikuttavat ihmisiin. Arktisen alueen, jossa alkuperäiskansat ovat mukana päättävissä elimissä, pitäisi olla tärkeä, Retter sanoi.