Uutinen |
06.04.2022 |
Paula Mikkola |
Hänen esityksensä sisältyi EU:n arktista politiikkaa käsitelleeseen ohjelmakohtaan, jonka lähtökohtana oli vuosi 2008, jolloin EU alkoi kehittää arktista politiikkaansa. Jo aikaisemmin muut arktiset valtiot olivat liittyneet Arktisen neuvoston jäseniksi. Se perustettiin Kanadan Ottawassa 1996 foorumiksi, jonka tehtävänä on edistää ja koordinoida yhteistyötä, ja saada arktiset valtiot toimimaan yhdessä. Arktiksen alkuperäiskansat ja muut alueen asukkaat ovat yhteistyössä mukana. Neuvosto käsittelee kestävään kehitykseen, ympäristön suojeluun ja ilmastonmuutokseen liittyviä asioita.
Kahdeksan jäsenvaltiota
Ainoastaan valtiot voivat olla Arktisen neuvoston jäseniä. Pysyviä jäseniä on tällä hetkellä kahdeksan: Ruotsi, Suomi, Norja, Tanska (Grönlannin nimissä), Islanti, Venäjä, Yhdysvallat ja Kanada. Näiden lisäksi tarkkailijajäseninä ovat esimerkiksi Kiina, Japani, Singapore, Intia, Iso-Britannia ja Italia. EU:n hakemus tarkkailijan jäsenyydestä on vireillä, samoin Turkin. Tällä hetkellä Venäjä toimii puheenjohtajamaana vuoteen 2023 saakka.
Vakaata yhteistyötä
Petteri Vuorimäki on käyttänyt puolet työurastaan Venäjää, Arktista ja Antarkista koskevien kysymysten parissa.
-Venäjää kiinnostaa erityisesti Arktiksen talouskehitys. Tästä syystä heitä kiinnostaa pitää myös arktinen yhteistyö mahdollisimman vakaana. Arktiksella olisi suuria mahdollisuuksia EU:n ja Venäjän väliseen yhteistyöhön ja EU:ssa arktisilla kysymyksillä on suuri painoarvo, Vuorimäki kertoi.
Ilmastokysymyksen tärkeys
Raphael Goulet toimii johtajana Euroopan komission osastolla, joka käsittelee arktisia kysymyksiä.
-Ilmastokysymys vaikuttaa merkittävästi arktiseen yhteistyöhön ja se on tärkeä kysymys EU:n ja Arktiksen välisissä yhteyksissä. Me teemme yhteistyötä muun muassa Venäjän kanssa hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi arktisella alueella. Meidän pitää suojella ympäristöä ja auttaa sillä alueella asuvia ihmisiä, Goulet sanoi.
Hän korosti myös terveyteen ja koulutukseen liittyvien kysymysten merkitystä Arktiksella.
-Meillä on menossa näihin teemoihin liittyen monia hankkeita Arktiksella, hän kertoi.
Vahvistaa polaaritutkimusta
Nicole Biebow toimii Saksassa Alfred Wegner instituutissa ja tutkii EU:n arktista politiikkaa.
-EU haluaa vahvistaa eurooppalaista polaaritutkimusta ja tarkastella esimerkiksi väestö- ja yhteiskunnallista muutosta Arktiksella. Toinen tutkimus koskee yhteistyön vaikutuksia ikiroudan sulamiseen, hän kertoi.
Biebowin mukaan EU tukee myös Arktiksen osallistavaa ja kestävää kehitystä.
-Alkuperäiskansat, naiset ja lapset ovat tutkimuksen kohteena ja tavoitteena on luoda uusia sinisen talouden työpaikkoja, hän sanoi.
Tutkimushankkeita
Monia konkreettisia tutkimushankkeita on jo menossa.
-Ilmastonmuutoksen vaikutus ikiroutaan; hiilidioksidipäästöjen ja jätteiden käsittelyn vaikutus Arktiksen ympäristöön; alkuperäiskansojen ja nuorten terveydentila Arktiksella; ja kalastus Atlantin arktisella alueella, Biebow luetteli.
Hänen mielestään EU:n uusi arktinen politiikka on paljon yksityiskohtaisempaa ja selkeämpää kuin aikaisemmin. Se kytkeytyy myös Euroopan vihreään kehitykseen.
-Siinä on selkeä linjaus tukea arktista tutkimusta ja saada alkuperäiskansat paremmin osallisiksi kehityksestä, Nicola Biebow totesi.
Kent Lidman