Uutinen 21.05.2019 Paula Mikkola
-Arktisella alueella on etäteknologian ja etäterveydenhoidon tulevaisuus. Näin väittää Region Norrbottenin Hajaseudun lääketieteen keskuksen (GMC) vanhempi tutkija ja tutkimuskoordinaattori Anette Edin-Liljegren. Hän luennoi Uumajan yliopiston arktisessa keskuksessa (Arcumissa) harvaan asuttujen seutujen lääketieteestä ja miten tekniikka voi auttaa terveydenhoidossa ylittämään etäisyyksiä.

Anette Edin-Liljegren on lääketieteen tohtori ja hoitotieteen laitoksen vieraileva lehtori Uumajan yliopistolla. Hän on aikaisemmin tehnyt tutkimusta porosaamelaisten terveydestä ja työoloista. Vuonna 2017 julkaistiin Laila Daergan väitöskirja ”Elämää kahdessa maailmassa – näkökulmia porosaamelaisten terveydentilaan”, jossa Edin-Liljegren oli yksi ohjaajista.

-Pysyvästi paikallaan asuvien ja porosaamelaisten elämät eroavat suuresti toisistaan. Porosaamelaisiin vaikuttaa esimerkiksi ilmaston muuttuminen paljon enemmän. Kyse on pienestä väestönryhmästä, joka asuu hajallaan laajalla maantieteellisellä alueella. Saamelaiset eivät myöskään luota terveydenhoitoon ja yhteiskuntaan samalla tavalla kuin muu väestö, Edin-Liljegren kertoi.

 Suurempi itsemurhariski

Edin-Liljegren kertoo lisäksi, että Vilhelminassa sijaitsevassa Etelä-Lapin tutkimusyksikössä tehdyt tutkimukset osoittavat, että aikaisemmin erityisesti porosaamelaisten miesten itsemurhat olivat yleisiä, mutta uudemmissa tutkimuksissa erot vaikuttavat tasaantuneen. Saamelainen elämäntapa vähentää syöpä-, sydän- ja verisuonisairauksien riskiä, sillä siihen kuuluu enemmän fyysistä liikuntaa, terveellisempää ruokaa ja vahva kulttuuri-identiteetti. Sen sijaan porosaamelaisilla miehillä on suurempi uhka joutua onnettomuuksiin, kun taas naisten terveyteen vaikuttavat psyko-sosiaaliset tekijät, sosiaalinen tuki ja taloudelliset olosuhteet.

 Perustettu vuonna 2011

Hajaseudun lääketieteen keskus (GMC) perustettiin vuonna 2011 ja silloin Edin-Liljegren oli sen ainoa työntekijä. Tänään työntekijöitä on 20 ja päätoimipisteenä on Storuman Västerbottenissa.

-Keskuksella on henkilökuntaa myös Tukholmassa ja Kööpenhaminassa, Jokkmokissa ja Funäsdalenissa, mutta pääasiassa toiminta keskittyy Västerbottenin ja Pohjois-Ruotsin sisämaahan. Etäteknologia kuuluu toimintaamme alueilla, joissa etäisyydet hoitoon ovat pitkät. Lähimpään terveyskeskukseen voi olla 300 kilometriä ja erikoissairaanhoitoon noin 400 kilometrin matka. Lisäksi asukkaita on alueella harvassa, Edin-Liljegren kertoi.

 Laki terveydenhoidosta

Toiminnan lähtökohtana on muun muassa terveyden- ja sairaanhoitoa koskeva laki, joka sanoo, että maakäräjien tulee järjestää terveys- ja sairaanhoidon palvelut lähelle asukkaita. Hoito voidaan maantieteellisesti keskittää, jos laatu ja tehokkuus niin vaativat (laki 2018:553).

– Kyse on hyvän hoidon järjestämisestä myös hajaseutujen asukkaiden lähelle, siis koko väestölle. Hajaseudulla tarvitaan tutkimusta ja kehittämistä esimerkiksi saamelaisten terveysasioissa, koulutusta kaikilla tasoilla, henkilöstön rekrytointia sekä laadukasta hoitotarjontaa lähelle hajaseudun ihmisiä. Samankaltaisia haasteita on eri puolilla maailmaa ja GMC tekeekin yhteistyötä muun muassa Etelä-Afrikan, Indonesian, Australian ja Kenian kanssa pohjoisen pallonpuoliskon maiden lisäksi, Edin-Liljegren mainitsi.

Digitaalitekniikka

Digitaalitekniikka on etäterveydenhoidon ja –etäsairaanhoidon edellytys. Esimerkki siitä, miten tekniikkaa hyödynnetään, on Slussforsin digitaalinen terveyshuone Storuman ja Tärnabyn välillä.

-Slussfors sijaitsee syrjässä ja väestö on siellä ikääntynyttä niin kuin monissa hajaseudun kylissä. Monet ovat 80-85-vuotiaita, joiden hoitotarpeen syynä on vanheneminen. Olemme rakentaneet Slussforsiin virtuaalisen hoitohuoneen. Sinne voi mennä tiettyinä viikonpäivinä esimerkiksi otattamaan veri- tai kuulokokeen, mittauttamaan verenpaineen tai teetättämään muita kokeita. Siellä voi käydä myös mittaamassa itse muina aikoina, kun henkilökunta ei ole paikalla. Etätekniikan avulla voi saada yhteyden lääkäriin tai muuhun hoitohenkilökuntaan. Esimerkiksi verikokeiden tulokset toimitetaan tietokantaan, josta sairaanhoitaja voi käydä ne lukemassa tai potilas voi tarkistaa esimerkiksi verenpaineen sieltä itse, Edin-Liljegren kertoi.

Samanlaisia hoitohuoneita on suunnitteilla ja tehty usealla muulla paikkakunnalla Västerbottenin sisäosissa.

 Näytteitä nelikopterikuljetuksilla

GMC on toteuttamassa Tralla-hanketta, joka kehittää kevyitä, pitkien etäisyyksien verikoe- ja lääkekuljetuksia nelikoptereiden (drone) avulla. Yhteistyössä on mukana mm. Chalmersin yliopisto Göteborgista. Hanketta rahoittaa VINNOVA.

-Tarkoituksena on siirtää näytteitä tai lääkkeitä nelikoptereilla, jotka voivat kuljettaa 8 kilon lähetyksiä jopa 70 kilometrin matkan, Edin-Liljegren kertoi.

 Etäpalveluiden käyttäjien kokemuksia on kartoitettu pilottihankkeella. Edin-Liljegren kertoi lisäksi, että potilashaastatteluita on tehty ja suunnitelmissa on toteuttaa perusterveydenhuollon henkilökunnan ryhmäkeskusteluja, joissa he kertovat mielipiteitään siitä, miten digitaaliset hoitohuoneet toimivat.

 Saamelaisten hoito elämän loppuvaiheessa

GMC on myös mukana hankkeessa, jonka nimenä on ”Hyvä kuolema” ja joka käsittelee potilaan elämän viime vaiheiden hoitoa. Väitöskirjaa valmisteleva Lena Kroik tutkii tätä erityisesti saamelaisten näkökulmasta ja Edin-Liljegren toimii väitöskirjan pääohjaajana.

-Pitää löytää saamelaiskulttuurin ja elämäntavan näkökulmasta parhaat hoitotavat.

Lapin materiaalipankki / Markus Kiili

Pohjoismaiden ministerineuvoston rahoittamassa yhteispohjoismaisessa etäsairaanhoidon ja –hoivan hankkeessa GMC on vetäjänä. Muita hankkeita, joita keskus on ollut mukana toteuttamassa, ovat B4 – hajaseudun nuorten itsemurhien ehkäisy ja Saamelaisen terveydenhoidon osaamisverkosto. Jokin aika sitten GMC osallistui pohjoismaiseen hankkeeseen laatimalla raportin Ruotsin vähempivoimaisten saamelaisten edellytyksistä ja ehdoista saamekielen hallintoaluekunnissa. Keskus osallistuu lisäksi useisiin tutkimushankkeisiin esimerkiksi Intiassa ja Indonesiassa.