Uutinen 26.02.2022 Paula Mikkola
-Olemme yhtä ja samaa kansaa, jonka neljän valtion rajat jakavat. Arktis on kotimme ja valtiomme. Meidän pitää pystyä päättämään Arktista koskevista asioista. Ilmastonmuutos on suuri uhka koko olemassaolollemme ja meidän pitää nyt tehdä yhteistyötä koko arktisella alueella sen pysäyttämiseksi. Näin puhui Suomen saamelaiskäräjien varapuheenjohtaja Anni Koivisto Arctic Spirit konferenssissa otsikon Euroopan Arktisen alueyhteistyön tulevaisuus alla

Anni Koivisto pitää tärkeänä, että saamelaisia kuunnellaan Barentsin yhteistyössä.

-Meitä pitää kuunnella ja haluamme tehdä Arktisessa neuvostossa konkreettista yhteistyötä. Meitä pitää kunnioittaa itsenäisenä kansana. Me puhumme kansamme, kulttuurimme ja kielemme puolesta. Tämä täytyy huomioida kaikessa rajat ylittävässä yhteistyössä, hän sanoi.

Koiviston mielestä ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi tehtävä yhteistyö on nyt kaikkein tärkeintä.

-Kyse on luottamuksesta. Yhteistyön rakentamiseen kansamme kanssa pitää käyttää tarvittava aika, hän sanoi.

Akateeminen verkosto

UArcticin johtaja Lars Kullerud kertoi Barentsin alueen akateemisesta yhteistyöstä. UArctic tarkoittaa Arktista yliopistoa, joka on arktisen alueen kansainvälinen yhteistyöverkosto. Siinä on mukana ylipistoja, korkeakouluja ja muita Arktisen alueen koulutusta ja tutkimusta edistäviä tahoja. Päätavoitteena on luoda vahva ja kestävä arktinen alue vahvistamalla alkuperäiskansoja ja muita arktisella alueella asuvia koulutuksen, liikkuvuuden ja osaamisen avulla. UArcticilla on 221 jäsentä ja sen sihteeristö toimii Rovaniemellä.

Arctic five

-Koulutuksen ja tutkimuksen haasteet ovat samanlaisia muillakin arktisilla alueilla. Meillä on myös niin kutsuttu Arctic five, joka tarkoittaa viiden yliopiston konkreettisempaa yhteistyötä, johon sisältyy tutkimus-, henkilöstö- ja kokemusten vaihtoa, Kullerud kertoi.

Rovaniemen, Oulun, Luulajan, Uumajan ja Tromssan yliopistot kuuluvat Arctic fiveen.

-Tavoitteemme on kehittää myös tiiviimpää yhteistyötä arktisen alueen korkeakoulujen kanssa. Esimerkiksi ilmastonmuutoksen tutkimus on jo maapallon laajuista. Sen puitteissa tarkastellaan esimerkiksi miten ilmastonmuutos vaikuttaa talouteen ja paikalliseen ilmastoon. Pyrimme tekemään yhteistyötä muiden kanssa, jotta pystymme vastaamaan tähän haasteeseen, Kullerud totesi.

Kulttuuripääkaupunki

Piia Rantala-Korhonen vastaa organisaatiosta, joka Oulussa valmistelee Euroopan kulttuuripääkaupunkivuotta 2026.

-Yhteistyömme selkeänä tavoitteena on toteuttaa vuosi kulttuuripääkaupunkina. Lisäksi tarkoituksena on rakentaa tasapainoinen kunta, luova alue ja kiinnostusta herättävä kaupunki. Olemme erittäin laaja, Venäjän rajalta Ruotsin rajalle ulottuva alue, Rantala-Korhonen kertoi.

Painopisteet

Oulu on määritellyt joukon keskeisiä painopisteitä tavoitteiden saavuttamiseksi.

-Pyrimme rakentamaan uudelleen kulttuurijärjestelmämme, kehittämään lisää luovien alojen työpaikkoja ja inspiroivia tiloja, toteutamme ilmastonmuutosta hillitseviä toimenpiteitä, ajantasaistamme taidetta ja teknologiaa sekä tavoittelemme vahvempaa geopoliittista identiteettiä, Rantala-Korhonen luetteli.

Mitä haasteita tähän sisältyy?

-Meitä pidetään kovana teknologiakaupunkina, syrjäisenä alueena ja epävakaana yhteisönä. Näitä mielikuvia meidän pitää muuttaa vuoteen 2026 mennessä, Rantala-Korhonen totesi.

Samankaltaisuuksia Skotlannin kanssa

Heidi Vironen toimii tutkijana European Policies tutkimuskeskuksessa Skotlannissa, Strathclyden yliopistossa.

Hän näkee monia yhtäläisyyksiä Skotlannin ja Arktiksen tutkimuksessa.

-Skotlanti pitää itseään arktisena alueena varsinaisen maantieteellisen Arktiksen ulkopuolella. Niin ympäristössä kuin tutkimuksessa on monia yhtäläisyyksiä. Skotlannissa käynnistyvien hankkeiden puitteet ovat melko samanlaisia kuin Arktiksella. Siellä on monia arktisia esikuvia. Skotlanti haluaa päästä mukaan arktisiin verkostoihin, Heidi Vironen kertoi.

Kent Lidman