Arktisten kaupunkien välistä yhteistyötä

 

-Olemme kasvava, arktinen kaupunki. Se tuo mukanaan suuria haasteita esimerkiksi energiantuotantoon. Emme halua käyttää öljyä vaan kestävää energiantuotantoa, kertoi Rovaniemen kaupunginjohtaja Esko Lotvonen. Hän oli mukana seminaarissa, joka käsitteli arktisten kaupunkien aluesuunnittelua Arctic Spirit –konferenssin yhteydessä.

Esko Lotvonen odottaa yhteistyön lisääntyvän.

-Uskon arktisten kaupunkien, yliopistojen ja tutkijoiden väliseen yhteistyöhön, hän sanoi.

Yhteistyötä monella tasolla

Oulun kaupunginjohtaja Päivi Laajala oli Lotvosen kanssa samaa mieltä.

-Oulussa on nyt yli 200 000 asukasta ja se on Suomen kuudenneksi suurin kaupunki. Meillä on 400 vuoden kokemus yhteistyöstä. Uskomme rajat ylittävään yhteistyöhön ja arktisten verkostojen rakentamiseen. Haluamme tehdä yhteistyötä kaikilla tasoilla, kaupunkien ja yliopistojen kesken sekä muilla areenoilla. Pitää olla vahva ja tehdä yhteistyötä myös kansainvälisellä tasolla, hän totesi.

Keskellä Arktista

Tromssa on toinen kasvava kaupunki Arktiksella ja toivoo niin ikään lisää yhteistyötä.

-Olemme todenneet, että Arktis kiinnostaa ennen näkemättömällä tavalla. Tromssa on aikaisemmin ollut kaukana kaikesta. Nyt olemme tapahtumien keskipisteessä ja monet haluavat tulla meille. Kiinnostus Arktikseen tuo meille suuria kehittymismahdollisuuksia, sanoi Tromssan pormestari Kristin Röymo

.-Mekin toivomme lisää yhteistyötä. On tärkeää, että yhteistyöllä on selkeä tavoite, sanoin Akureyrin pormestari Matthias Rögnvaldsson.

Monia päätöksiä

Esko Lotvosella on monivuotinen kokemus rajat ylittävästä yhteistyöstä, muun muassa Pohjoiskalotin neuvostossa.

-Olen ollut mukana rakentamassa kaupunginjohtajien ja pormestareiden verkostoa. Kaikki vastuuhenkilöt joutuvat tekemään päivittäin monia käytännön päätöksiä kaupunkien kehittämisestä, Lotvonen sanoi.

Yhdessä vahvempia

-Olemme yhdessä vahvempia. Valtioissamme monet päätöksentekokanavat ovat pohjois-etelä –suuntaisia. Haluamme lisätä itä-länsi –suuntaista rajat ylittävää yhteistyötä esimerkiksi infrastruktuuriasioissa. Meidän pitää saada omat kansalliset hallitukset huomioimaan paremmin maiden pohjoiset osat ja investoimaan tänne lisää rahaa ja resursseja, Röymo vaati.

Osaamista

Esko Lotvonen totesi myös, että muiden osaamisesta on mahdollista hyötyä.

-Emme voi olla itse hyviä kaikessa. Yhteistyötä lisäämällä voimme jakaa vastuita ja panostaa siihen, missä olemme hyviä. Kaikille on täällä tilaa, hän sanoi.

-Jos jaamme kakun, se voi kasvaa isommaksi. Kehitys ei kuitenkaan saa olla hallitsematonta vaan sen tulee kulkea käsi kädessä vakaan talouden kanssa, Kristin Röymo totesi.