Uutinen 17.03.2022 Paula Mikkola
-Meille tulee kalliiksi, jos emme ryhdy töihin ilmastokriisiasioissa. Meidän pitää kehittää kauppaa ja teollisuutta. Sen edellytykset luodaan yhteistyöllä ja kaikki pohjoisen valtiot hyötyvät yhteistyön lisäämisestä ja avoimista rajoista. Näin sanoi Norjan entinen Nato-suurlähettiläs Kai Eide puheessaan avointen rajojen arvosta Kirkkoniemen konferenssissa. Foto:Wikipedia

High North Newsin toimittaja Arne O Holm oli huolissaan siitä, miten Arktisen neuvoston yhteistyöorganisaatio selviää Ukrainan kriisistä. Venäjä on yksi Arktisen neuvoston kahdeksasta jäsenvaltiosta.

-Se on kovaa peliä poliittisella tasolla, hän totesi.

Vaikea tilanne

Suomalainen kansanedustaja Mikko Kärnän mielestä Ukrainan kriisi asettaa arktisen yhteistyön hankalaan tilanteeseen.

-Meidän pitää jatkaa keskustelua. Pandemian jälkeen olemme pitäneet rajojen avaamista tärkeänä. Vielä uusi rajan sulkeminen aiheuttaa yhteistyölle ongelmia, hän sanoi.

Avoimet rajat

Civita ajatushautomon Lars Peder Nordbakkenin mukaan rajojen avaaminen on tärkeää talouden näkökulmasta.

-Olen taloustieteilijä, joka tarvitsee avoimen maailman kehittää kauppaa, teollisuutta ja innovaatioita. Suljetuilla rajoilla on kielteinen vaikutus ja tällä hetkellä emme tiedä kehityksen suuntaa Ukrainan kriisin takia. Taloudelliset pakotteet eivät yleensä tehoa, kun katsotaan esimerkiksi Yhdysvaltojen pakotteita Kuuballe. Toisaalta sanktiot kuitenkin toimivat Etelä-Afrikan apartheid-järjestelmän kumoamisessa, hän totesi.

Tärkeä alue

EU:n arktinen suurlähettiläs Michael Mann korosti Arktiksen merkitystä EU:lle ja koko maailmalle.

-Arktis on tärkeä osa vihreää siirtymää. Öljyn ja muiden fossiilisten polttoaineiden korvaaminen vie pitkän ajan. Siirtymän aikana saatamme tarvita enemmän maakaasua, hän totesi.

Suljetaan Venäjä ulos

Arne O Holm kysyi, mitä tapahtuu kaasun tarjonnalle, jos Venäjä suljetaan ulos kansainvälisestä yhteistyöstä.

-Täytyy edetä varovaisesti, jos aiotaan sulkea Venäjä pois kansainvälisestä talousjärjestelmästä ja jäädyttää Nordstream 2:n jatko. Mitä silloin tapahtuu Euroopan kaasutarjonnalle, hän pohti.

Tutkimusyhteistyötä

Norjan Tromssan Arktisen yliopiston rehtori Dag Rune Olsen totesi, että tutkimus ja koulutus edellyttävät avoimia rajoja.

-Teemme yhteistyötä Arktiksen yliopistojen kanssa, joista moni toimii Venäjällä. Yhteistyö on lisääntynyt merkittävästi viimeisten 5-10 vuoden aikana. Se edellyttää avoimia rajoja tai muuten yhteistyöstä tulee hankalaa. Arktista tutkimusyhteistyötä tehdään monilla aloilla, esimerkiksi geologian, fysiikan, biologian, kielitieteiden ja monilla muilla aloilla. Poliittiset päätökset rajojen sulkemisista aiheuttavat negatiivisia seuraamuksia yhteistyöllemme, hän kertoi.

Polaaritutkimus

Arktiksen polaaritutkimukselle avoimet rajat ovat myös tärkeitä.

-Tutkimuksemme kohdistuu merkittävässä määrin ilmastonmuutoksen vaikutuksiin arktisella alueella. Juhlimme äskettäin Norjan ja Venäjän välisen Barentsin meren tutkimuksen 30-vuotista historiaa, joka tuottaa meille suurta iloa. Meidän maailmassamme ei ole valtioiden rajoja. Täällä ihmiset ja eläimet liikkuvat yli rajojen, totesi Norjan Polaari-instituutin varajohtaja Ellen Öseth.

Jääkarhuja ja merilintuja

Polaari-instituutilla on tällä hetkellä menossa tutkimushankkeita esimerkiksi siitä, miten ilmastonmuutos vaikuttaa jääkarhujen vaelluksiin Arktiksella ja miten koko ajan lämpenevä ilmasto vaikuttaa merilintuihin.

-Sitä mukaa kun Arktiksen jään peittämät alueet supistuvat, jääkarhut etsivät uusia kulkureittejä. Ilmastonmuutos vaikuttaa myös merilintujen ravinnon etsintään. Kaikki tämä tapahtuu Arktiksella rajoista piittaamatta. Siksi meidän tulee tehdä yhteistyötä myös Venäjän kanssa, jolla on suuria arktisia alueita, Öseth sanoi.

Kent Lidman