2019, Uutinen 15.10.2019 Paula Mikkola
-Digitekniikalla on maaseudulla suuria mahdollisuuksia, mutta myös monia haasteita, totesi Nordregion tutkija Linda Randall raja-alueiden foorumissa Örnsköldsvikissä.

Randall kertoi Nordregion äskettäin päättyneestä, pohjoismaisten alueiden digitalisaatio-selvityksestä. Siinä tarkastellaan muun muassa sitä, millä tavalla paikallis- ja alueviranomaiset ovat ottaneet digitekniikan käyttöön omassa toiminnassaan.

Koko Pohjolan käsittävä selvitys

Digitekniikkaa otetaan nyt käyttöön yhteiskunnan kaikilla aloilla. Digitalisaatio vaikuttaa myös maaseudun kestävään kehitykseen koko Pohjolassa. Nordregion selvitys on tehty tietyillä Pohjoismaiden ja Baltian alueen pienemmillä paikkakunnilla.

-Siinä katsotaan digitalisoinnin inhimillistä ulottuvuutta. Jokaisella on vastuu digitekniikan käyttöönotosta. Siihen tarvitaan koulutusta ja harjoittelua. Digitalisaatio muuttaa työmarkkinoiden rakennetta. Meidän pitää löytää älykkäitä, ympäristön kannalta kestäviä ja vihreitä ratkaisuja. Digitalisaatioon sisältyy myös demokratia- ja julkisuuskysymyksiä, jotka pitää suunnittelussa ottaa huomioon, Linda Randall sanoi.

Destination Kvarken

Yksi digitekniikkaa käyttänyt hanke on Destination Kvarken. Se on Merenkurkun neuvoston, Visit Umeån, Uumajan kunnan, Höga Kusten kohdekehittäjän, Vaasanseudun kehityksen ja Ruotsalaisen kauppakorkeakoulun yhteistyöhanke, jolla on ollut lukuisia rahoittajia.

-Tarkoituksena on lisätä alueen näkyvyyttä ja tehdä Merenkurkusta houkutteleva vierailukohde koti- ja ulkomaisille matkailijoille ja matkanjärjestäjille, kertoi Merenkurkun neuvoston Marianne Sjöström.

Digitaalista markkinointia

Miten tässä työssä on hyödynnetty digitekniikkaa?

-Yritykset voivat tehokkaammin käyttää hyväkseen digitaalisia kanavia ja vaikuttaa asiakasmarkkinoihin hyödyntämällä rajat ylittäviä verkostoja ja yhteistyötä. Voimme tehdä digitaalisia markkinatutkimuksia ja analyysejä, Sjöström selitti.

Digitalisointia ikäihmisille

Toinen hanke, joka käyttää digitekniikkaa, on ”Ageing Online”. Se on kohdistettu pääasiassa yli 65-vuotiaille.

-Hankkeella halutaan muuttaa stereotyyppinen käsitys iäkkäiden kiinnostuksesta, motivaatiosta, digipalveluiden ja internetin käytön osaamisesta, kertoi hankkeessa työskentelevä Åbo Akademin Johanna Nordmyr.

Digitekniikan avulla iäkkäille tarjotaan eri palveluita ja aktiviteetteja.

-Kyse on iäkkäiden elämänlaadun parantamisesta. Vanhusten määrä kasvaa ja yhä useammat asuvat kotona entistä pidempään erilaisten kotipalveluiden tukemina. Tavoitteena on saada iäkkäämmät osallistumaan enemmän sosiaalisten medioiden avulla. Se edistää kansanterveyttä ja on sosiaalisesti tärkeää ikäihmisille, Nordmyr sanoi.

Kiertotalous

Vielä yksi pohjoismainen hanke, joka käyttää digitekniikkaa on SMICE. Se rakentaa Keski-Pohjolan yhteistä kiertotalouden innovaatioareenaa.

-Siinä ryhdytään sanoista tekoihin. Kiertotalous tähtää kestävään kehitykseen ja siinä digitaalisten työkalujen tuomia mahdollisuuksia pyritään hyödyntämään. Kyse on myös resurssien jakamisesta ja tehokkaammasta käytöstä. Digitaalisuus tuo suuria, ainutkertaisia mahdollisuuksia, sanoi Jämtland-Härjedalen alueen Erik Noaksson.

SMICE on innovaatiohanke, joka kytkee yhteen eri digitaalisia ympäristöjä.

-Meidän pitää ottaa digitekniikka käyttöön. Kohtaamispaikkana voi esimerkiksi olla taskussa oleva kännykkä. Sitä olemme käyttäneet niiden kanssa, jotka taivaltavat Pyhän Olavin pyhiinvaellusreittiä Sundsvallista Trondheimiin, Noaksson kertoi.

Uudelleenkäyttö on parempi kuin kierrätys

Tröndelagin maakuntahallinnon Per-Erik Sorås on myös mukana SMICE-hankkeessa.

-Kiertotaloudessa uudelleenkäyttö on parempi kuin kierrätys. Meidän pitää lisätä materiaalien uudelleen käyttöä jätteiden varastoinnin sijaan. Se vaatii yhteistyötä, jonka digitaalisten alustojen hyödyntäminen tekee mahdolliseksi, hän kertoi.

Soråsin mielestä digitekniikka on erityisen tärkeää pk-yrityksille.

-Tröndelagin yrityksistä 92 prosentilla on alle 10 työntekijää. Näissä yrityksissä pitää olla digiosaamista, jotta ne voivat hyödyntää tekniikan mahdollisuuksia. Suuremmat yritykset, joiden alihankkijoina pk-yritykset toimivat, vaativat niiltä uutta teknologiaa, jotta pienet yritykset pystyvät täyttämään toimitusvaatimukset, Per-Erik Sorås kertoi.