Uutinen 24.04.2020 Paula Mikkola
Tämä on ensimmäinen OECD-raportti, joka käsittelee alkuperäiskansaa, kertoi Ruotsin Saamelaiskäräjien elinkeinopäällikkö Ingela Nilsson, kun hän esitteli ”Alkuperäiskansan ja aluekehityksen välinen kytkentä” –nimisen OECD-raportin Jokkmokin Interreg-tapaamisessa.

Nilsson kertoi, miten tärkeä EU-tuki on ollut saamelaisille.

-Vuoteen 2014 mennessä saamelaiset ovat saaneet eri muodoissa EU-tukea arviolta 376 miljoonaa kruunua ja sen lisäksi 230 miljoonaa kruunua vastinrahoitusta eri hallinnon aloilta ja viranomaistahoilta, hän sanoi.

Ruotsin hallituksen hyväksymä

OECD on taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö. Siihen kuuluu 35 jäsenmaata, joista 12:ssa asuu alkuperäiskansoja.

-OECD-maista Ruotsi, Kanada ja Australia lähtivät vuonna 2016 suunnittelemaan tätä raporttia. Hanke käynnistyi Quebecissä 2017 ja Ruotsin hallituskin myönsi rahaa työtä varten, Nilsson kertoi.

Talouskehityksen vahvistaminen

Raportin yhtenä tarkoituksena on vahvistaa alkuperäiskansojen talouskehitystä ja yrittäjyyttä.

-Raportti kytkee alkuperäiskansat alue- ja maaseutukehityksen strategioihin. Se on tietopankki ja antaa suosituksia alkuperäiskansojen isäntävaltioille siitä, millä tavoin alkuperäiskansat tulee sisällyttää eri ohjelmiin ja strategioihin. Se on myös globaali vertaileva tutkimus useiden eri maiden välillä, Nilsson selitti.

Erittäin heterogeeninen ryhmä

Hän korosti myös, etteivät saamelaiset ole homogeeninen ryhmä.

-Saamelaisillakin on asioista erilaisia näkemyksiä. Kaiken toiminnan ja saamelaisen yrittäjyyden kehittämisen pohjana ovat saamelaisten perusoikeudet maahan ja vaikuttamiseen omassa asuinvaltiossaan. Saamelaisilla on alkuperäiskansana oikeus päättää itse omasta kehityksestään ja tulevaisuudestaan, Nilsson kertoi.

Saamelaisilla tärkeä rooli

Yksi raportin päätelmistä oli, että saamelaisilla on tärkeä rooli talouden kehittämisessä ja Pohjois-Ruotsin hyvän elämänlaadun ylläpitäjinä.

-Saamelaisilla on ainutlaatuinen kulttuuri. Eri toimialoilta löytyy lukuisia pienyrityksiä. Liiketoiminta ja historia ovat ekologisesti kestävällä pohjalla, Nilsson totesi.

Kestävyys

Saamelaiseen liiketoimintaan liittyy usein symbolinen suhde luontoon, kieleen, kulttuuriin ja perinteeseen.

-Saamelaisen liiketoiminnan pohjana on perinnetieto, kestävyys ja tasapaino markkina-ajattelun ja muiden tärkeiden arvojen välillä, Nilsson selitti.

Pienimuotoista toimintaa

Poroelinkeino kasvaa, mutta se ei ole mikään vauhdikkaasti kasvava toimiala.

-Se on pienimuotoista, mutta korkealaatuista toimintaa, jossa eettiset arvot ovat tärkeitä. Sen haastajina ovat esimerkiksi ilmastonmuutos ja saamelaisalueiden hyväksikäyttö, Nilsson sanoi.

Saamelainen matkailu ja kulttuuritoiminta ovat niin ikään pienimuotoisia.

-Matkailu on myös kasvava toimiala, jonka haasteet liittyvät toiminnan monimuotoisuuteen. Kulttuuriala tarvitsee pääomia ja muuta tukea, Nilsson totesi.

Puuttuu tilastoja

Yksi saamelaisten toiminnan suurista ongelmista on tietojen ja tilastojen puute.

-On vaikea kehittää toimintaa, jos tilastoista ei käy selville, kuinka monta saamelaisyritystä on olemassa ja miten ne ovat kehittyneet, Nilsson kertoi.

Epäselvää päätöksentekoa

Hän lisäsi myös, että on epäselvää kuka päättää saamelaisia koskevista asioista. Saamelaiset ovat hajallaan viiden maakunnan/läänin alueella ja kolmessa Pohjoismaassa. Niillä kaikilla on erilaiset strategiat.

-Ruotsissa saamelaisasioita käsitellään useissa eri ministeriöissä. Kenelläkään ei ole kokonaisnäkemystä ja on epäselvää, kuka saamelaisten asioista päättää, Nilsson kertoi.

EU-byrokratiaa

OECD-raportissa on monia suosituksia eri aloille. Yksi niistä korostaa tiedon ja tilastojen kokoamisen merkitystä ja että selkeytetään sitä, kuka saamelaisia koskevista asioista päättää.

-Eri EU-ohjelmat ovat usein liian monimutkaisia sopiakseen saamelaiseen ajatteluun. EU-tuen anominen on myös aivan liian byrokraattista, Nilsson sanoi.

Matkailu

Matkailua koskien raportti ehdottaa kestävän saamelaisen matkailutoimialan kehittämistä.

-Saamelaiskulttuuriin ja koulutukseen tehtävät investoinnit ovat panostusta saamelaisten talouskehitykseen. On rakennettava saamelaistoimintaan sopiva matkailuorganisaatio, kehitettävä saamelaista opetustoimintaa ja vahvistettava olemassa olevien koulutusorganisaatioiden välistä yhteistyötä, Nilsson totesi.

Rajaesteitä

Saamelaisten toiminnalle on monia rajaesteitä.

-Saamelaiset eivät tunne valtioiden rajoja. Nyt on tärkeää poistaa ne rajaesteet, jotka vaikeuttavat saamelaisten toimintaa rajojen yli, Ingela Nilsson sanoi.

Kansallista politiikkaa

Raportti painottaa, että on tarve päättää kansallisesti saamelaisia koskeva politiikasta.

-Kyse on yhteistoiminnasta ja vastuun kannosta. Tärkeimpänä lähtökohtana on saamelaisten itsenäisyys eli se, että saamelaiset saavat itse päättää omasta tulevaisuudestaan, hän totesi.

Raportti löytyy osoitteesta: www.oecd-ilibrary.org