2024, Uutinen |
05.10.2024 |
Kent Lidman |
Molemmat tutkijat puhuivat teemasta ”Pohjoisen Suomen, Ruotsin ja Norjan investointi- ja liiketoiminnan kehityspotentiaali”.
Asiaan johdatteli Norjan suurlähettiläs Suomessa, Wegger Christian Strömmen, joka muistutti mieleen, mitä negatiivisia vaikutuksia on ollut Venäjän aloittamalla hyökkäyssodalla Ukrainaan.
-Tilanne Euroopassa ei ole 30–40 vuoteen ollut näin huono. Samaan aikaan Ukrainan sota on tuonut Pohjoismaat lähemmäksi toisiaan kuin koskaan aikaisemmin. Me kaikki haluamme tehdä yhteistyötä, mutta miten sitä toteutetaan. Keinoja on monia, Strömmen sanoi.
Suuria haasteita
Wegger Christian Strömmen muistutti, että Ukrainan sodan lisäksi on monia muitakin tekijöitä, jotka vaikuttavat arktisen alueen kehitykseen.
-Yksi niistä on väestönkehitys, koska asukkaat ikääntyvät. Toinen on ilmastonmuutos, joka vaikuttaa meihin kaikkiin. Päättäjille aiheutuu suuria haasteita myös siitä, miten tulemme käyttämään luonnonvarojamme. Ongelmat ovat samankaltaisia kaikkialla arktisessa Pohjolassa, hän totesi.
Suuria investointeja
Alexandra Middleton ja Andrej Mineev ovat tutkineet kehitysmahdollisuuksia sekä energia-ja julkisen sektorin investointeja vuodesta 2020 vuoteen 2024 Norjan, Ruotsin ja Suomen pohjoisilla alueilla. Pohjoiseen on suunnitteilla suuria investointeja.
-Kyse on pitkälti luonnonvaroista, kaivostoiminnasta, akkuteollisuudesta sekä Norjan osalta myös kalateollisuudesta ja vesiviljelystä. Niitä varten tarvitaan paljon uusiutuvaa energiaa. Maankäyttö voi aiheuttaa ristiriitoja, joihin pitää löytää ratkaisuja, Middleton selitti.
Neljä ongelmaa
Andrej Mineev selitti, että erityisesti neljää asiaa pitää pyrkiä parantamaan. Ne ovat riittävä väestömäärä, uusiutuva energia, osaamisen saannin varmistaminen ja kuljetukset.
-Näihin liittyy muitakin kysymyksiä, jotka pitää ratkaista, kuten ilmastonmuutos, pääomien saanti, tekoälyn kehitys ja maailmanpoliittinen tilanne. Niihin sisältyy myös EU:n ja Naton kehitys, hän luetteli.
Muuttoliike kaupunkeihin
Väestön määrä kasvaa pääasiassa suuremmissa kaupungeissa, kuten Oulussa, Uumajassa, Skellefteåssa, Rovaniemellä ja Tromssassa.
-Pitääkö meidän hyväksyä se trendi, että väki muuttaa maaseudulta kaupunkeihin? Mitä me voimme sille tehdä? Middleton kysyi.
Vihreän energian investoinnit
Kaikki kolme maata tuottavat energiaa pääosin vesivoimalla. Tuulivoimaa on rakennettu eniten Pohjois-Suomessa.
-Vihreisiin energiahankkeisiin pitää investoida vahvasti, totesi Mineev.
-Miten voimme lisätä sähkönsiirtomahdollisuuksia? Onko potentiaalia lisätä uusiutuvan energian tuotantoa ja mitä esteitä sille on? pohti Middleton.
Kuljetusreittejä
Pohjoiskalotin kuljetus- ja matkustusreittejä pitää myös kytkeä paremmin yhteen.
-Matkustus tapahtuu edelleen pääosin pohjoinen-etelä suuntaisesti. Alueellisia itä-länsi lentoyhteyksiä on niukasti. Jos haluat matkustaa Oulusta Bodöön, joudut lentämään Helsingin ja Oslon kautta, Andrej Mineev totesi.
Pohjoiskalotilla on kuitenkin monia lentoasemia.
-Mitä pitää tehdä, jotta saadaan lisää poikittaisia lentoyhteyksiä? Mineev kysyi.
Pohjoiskalotin tulevaisuus
Miltä Pohjoiskalotin tulevaisuus näyttää?
-Se riippuu siitä, miten EU kehittyy. EU:lla on tällä hetkellä avoimet markkinat, ja ne ovat tärkeät eurooppalaiselle identiteetille. Emme tiedä, miten ne kehittyvät. Miten maailmanpoliittisen tilanteen muutos vaikuttaa EU:hun? Emme tiedä, missä määrin USA tulee mukaan kuvioihin. Miten USA:n ja Kiinan väliset suhteet vaikuttavat EU:hun ja Pohjoiskalottiin? Kyse on etenkin poliittisista päätöksistä, Alexandra Middleton totesi.
Kent Lidman