2019, Uutinen |
06.08.2019 |
Paula Mikkola |
-Yksi tehtävämme on jakaa ja sovittaa yhteen tietoja Pohjoiskalotin rajojen yli toimintasektoreitamme koskevissa kysymyksissä, kertoi Pohjoiskalotin Rajaneuvonnan TornioHaaparannan toimiston Päivi Koivupalo. Hän järjesti Ruotsin Kukkolassa yhteistyöseminaarin Eures-neuvojille yhdessä Skibotnin kollegansa Ellen Rydningenin kanssa. Tapaamisessa oli mukana kymmenkunta Eures-neuvojaa kaikista kolmesta Pohjoiskalotin maasta. Tapahtuman järjestämistä tukivat Pohjoiskalotin neuvosto ja Pohjoismaiden ministerineuvosto.
Eures on lyhenne sanoista European Employment Service, joka on työnvälittäjien eurooppalainen verkosto. Sen tehtävänä on helpottaa rajat ylittävää liikkuvuutta EU- ja ETA-maissa. Se palvelee niin työnantajia kuin työntekijöitäkin. Työhön kuuluu eri maiden työnhakijoiden ja työnantajien yhteen kytkeminen, jolla voidaan helpottaa ammattitaitoisten osaajien löytämistä eri työtehtäviin. Verkostoon kuuluu 32 valtiota ja 1000 Eures-neuvojaa.
Uusi laki sosiaaliturvasta
Päivi Kuivasniemi toimii suunnittelijana Kelan juridisessa yksikössä ja kansainvälisten asioiden ratkaisukeskuksessa. Hän kertoi kenellä Suomessa on oikeus sosiaaliturvaan. Tänä vuonna Suomessa tuli 1.4. voimaan uusi laki rajat ylittävästä sosiaaliturvasta.
-Laki merkitsee suuria muutoksia vanhaan käytäntöön, Kuivasniemi kertoi.
Oikeus erilaisiin etuuksiin
Uuden lain mukaan Suomessa työssä käyvällä on oikeus sosiaalietuuksiin riippumatta siitä missä hän asuu, jos hänellä on säännöllisiä kuukausituloja 696,60 euron verran. Kun kyse on EU:n alueella liikkuvasta työntekijästä, häneen sovelletaan työskentelymaan sosiaaliturvaa. Etuuksia maksetaan useiden eri lakien perusteella; laki sairausvakuutuksesta, kansaneläkkeestä, takuueläkkeestä ja vammaisetuuksista.
-EU-alueelta tulevalla työntekijällä voi olla oikeus myös yleiseen asumistukeen ja äitiysavustukseen. EU-alueen ulkopuolelta tulevalla työntekijällä ei ole oikeutta näihin etuuksiin, jos hän ei asu vakituisesti Suomessa. Viranomaiset arvioivat vakituisen asumisen Suomessa. Lisäksi henkilöllä tulee olla vähintään kahden vuoden työsopimus sekä voimassa oleva oleskelulupa, Kuivasniemi selitti.
Poikkeavat ryhmät
Työskentelyvaltion sosiaaliturvamääräykset eivät koske joitakin ryhmiä.
-Lähetettyjen työntekijöiden sosiaaliturva pysyy lähtömaassa. Sama koskee julkisen sektorin työntekijöitä ja merimiehiä. Merimiehet kuuluvat sen maan sosiaaliturvan piiriin, jonka lipun alle heidän työskentelyaluksensa on rekisteröity. Näiden lisäksi poikkeus koskee henkilöitä, jotka ovat samaan aikaan työssä useammassa maassa, Kuivasniemi kertoi.
Etuuksien voimassaolo
Työntekijällä on oikeus etuuksiin tietyissä tapauksissa, vaikka tulorajaa 696,60 euroa kuukaudessa ei saavuteta.
-Se koskee tapauksia, kun työaikaa lyhennetään, työntekijä lomautetaan tai työt loppuvat, Kuivasniemi sanoi.
Ulkomaille muutto katkaisee sosiaalietuudet
Jos henkilö muuttaa ulkomaille yli 6 kuukauden ajaksi, Suomen sosiaalietuudet eivät ole voimassa muuton jälkeen.
-Myös tähän sääntöön on joitakin ryhmäpoikkeuksia. Lähetetyt työntekijät, julkisen sektorin työntekijät, merimiehet ja henkilöt, jotka samanaikaisesti työskentelevät useammassa maassa, Kuivasniemi kertoi.
Työskentely ulkomailla
Suomessa vakituisesti asuvalla työntekijällä, joka työskentelee ulkomailla enintään kuusi kuukautta, tietyt sosiaalietuudet säilyvät. Poikkeuksellisesti myös eräät henkilöryhmät, jotka työskentelevät ulkomailla yli 6 kuukautta, voivat olla oikeutettuja etuuksiin.
-Niitä ovat henkilöt, jotka työskentelevät Suomen valtiolle ulkomailla; henkilöt, jotka toimivat työnantajan lähettämänä työntekijänä enintään 5 vuotta ulkomailla; kun suomalainen työnantaja on palkannut työntekijän ulkomailta; tai kun henkilö toimii kehitysaputehtävissä, Kuivasniemi luetteli.
Eläkeläiset ja opiskelijat
Eläkeläisellä, joka oleskelee ulkomailla enintään kuusi kuukautta, on oikeus sosiaalietuuksiin. Eläkeläinen, joka oleskelee ulkomailla useita jaksoja, pysyy Suomessa vakituisesti asuvana, jos hän asuu vähintään puolet ajasta Suomessa.
Suomeen saapuvilla opiskelijoilla on myös oikeus joihinkin sosiaalietuuksiin. Jos opiskelijan katsotaan asuvan vakituisesti Suomessa, hänellä on oikeus saada korvausta esimerkiksi reseptilääkkeistä, mutta hänellä ei ole oikeutta yleiseen asumistukeen tai äitiysrahaan.