Uutinen 01.10.2021 Paula Mikkola
-Vaikka korona-pandemia iski vain muutamia viikkoja sen jälkeen, kun hanke oli käynnistynyt, olemme onnistuneet saavuttamaan sen puolivälin tavoitteet. Emme tosin ole pystyneet toteuttamaan suunniteltuja kokouksia vaan toiminta on tapahtunut digitaalisesti. Tämän kertoo Jan Kemi, joka on Folkverkstan Interreg-hankkeen päätoteuttaja, avatessaan hankkeen järjestyksessään toisen oppimiskonferenssin. Entiseen tapaan tapahtuma järjestetään pääosin digitaalisesti ja siihen osallistuu lähes 40 henkilöä Ruotsista ja Suomesta.

Folkverkstan –hanketta toteuttavat Norrbottenin Föreningen Norden ja Suomen Pohjola-Norden. Sitä edelsi vuonna 2019 tehty esiselvitys. Folkverkstan käynnistyi helmikuussa 2020 ja se kestää syyskuuhun 2022 saakka. Hankkeen kokonaisbudjetti on runsaat 670 000 euroa ja se saa tukea Interreg Pohjoisen EU-ohjelmasta yli 440 000 euroa. Pohjoiskalotin neuvostokin on mukana rahoittamassa 10 000 eurolla. Muita rahoittajia ja osallistujia ovat Region Norrbotten, Lapin liitto, Luulajan, Bodenin, Haaparannan ja Oulun kunnat.

Tukea kunnille

Yksi hankkeen päätavoitteista on tukea julkista sektoria, pääasiassa kuntia, toteuttamaan YK:n Agenda 2030 kestävän ja ympäristövastuullisen kehityksen tavoitteita.

-Toinen päätavoite on tarjota kansalaisille lisää asiatietoa kestävyydestä ja kotitalouksille tietoa käytännön mahdollisuuksia kunnostaa ja korjata itse arkipäivän tavaroita. Folkverkstan on tarkoitettu kestävyyden kohtaamispaikaksi, jossa asukkaat voivat sekä korjailla tavaroitaan että seurustella keskenään, Jan Kemi kertoo.

Tee-se-itse työpaja

Folkverkstan haluaa opastaa ja muuttaa ihmisten käyttäytymistä niin, että he tekevät itse älykkäitä kestävyysvalintoja.

-Esimerkiksi käsin korjaamisesta ja käsitöistä helposti saatavissa oleva perinteinen ja uusi osaaminen pitää hyödyntää. Lisäksi tulee luoda kestävä toimintamalli, joka kannustaa niin pienyrityksiä kuin harrastajia hyödyntämään ammattiosaamistaan itse ja antamaan sitä myös toisten käyttöön, Kemi sanoo.

Näiden pohjalta hankkeen visiona on globaali kestävyys, jossa ilmasto- ja ympäristörasitus on pienempi, ja sosiaalinen integraatio työllistymisen ja työyhteisön kautta. Käytännössä Folkverkstan luo tee-se-itse työpajoja lähelle kansalaisia.

Kestävyys lisääntyy

Vuonna 2019 tilastojen mukaan 55-65 prosenttia maailman kasvihuonepäästöistä arvioidaan johtuneen poisheitetyistä ja hylätyistä tavaroista.

-Kestävyys vaatii kuluttamis- ja korjaamistapojen muutosta niin, että voimme pidentää omistamiemme tavaroiden käyttöikää. Kertakäyttökulutuksesta pitää siis päästä eroon, Kemi toteaa.

Huipulla ja pohjalla alimpana

Kunnilla on tärkeä rooli asenteiden muokkaamisessa.

– Cambridgen julkaiseman Kestävän kehityksen 2021 raportin mukaan Suomi on kärjessä ja Ruotsi heti perässä, kun katsotaan missä maissa YK:n ympäristötavoitteiden toteuttamisessa on edistytty eniten. Toisaalta molemmat maat ovat alimpina listalla, joka kuvaa omistettujen tavaroiden käyttöiän pidentämistä, Kemi kertoo.

Miten kertakäyttökulutuksesta päästään tavaroiden korjaamiseen ja kunnostamiseen?

-Jätehuoltoa koskevaa lainsäädäntöä pitää muuttaa niin, että se kannustaa uudelleenkäyttöön ja kierrätykseen. Kunnallisessa jätehuollossa pitää keskittyä kaatopaikkojen sijasta lisäämään tavaroiden uudelleen käyttöä ja korjaamista, Kemi sanoo.

Kolme osatavoitetta

Miten Folkverkstan hankkeessa pyritään näihin tavoitteisiin?

-Mainitsemani päätavoitteen lisäksi meillä on kolme osatavoitetta. Rakennamme keittokirjan, eräänlaisen yhteistoiminnan oppaan tällaista toimintaa varten. Tarjoamme tietoa ja koulutusta, joilla näiden asioiden osaaminen paranee. Järjestämme lisäksi eri teemoista testitapahtumia ja pilottitoimintaa, Jan Kemi kertoo.