Uutinen 23.08.2019 Paula Mikkola
-Haemme useampia rajat ylittäviä yhteistyökohteita maaseudun ja kylien kehittämiseksi. Toimimme pääasiassa Norrbottenin alueella, mutta tekisimme mielellämme yhteistyötä samankaltaisten hankkeiden kanssa Pohjoiskalotilla. Kertokaa meille itsestänne! Tähän kehottavat Norrbottenissa menossa olevan ”Älykkäät, kestävät kylät” kehittämishankkeen toimijat.

Vuosina 2019-2021 toteutettava hanke kehittää kyliin digitaalisia palveluita. Kumppaneina ovat Luulajan tekninen yliopisto (LTU), Region Norrbotten, Norrbottenin kunnat ja Swedish Lapland. Rahoitus tulee Tillväxtverketiltä ja Region Norrbottenilta. Kunnat ovat mukana omalla työpanoksella.

 Kylien digitaaliset palvelut

Hanke testaa uusia digitaalisia ratkaisuja palvelutason parantamiseksi innovatiivisen digitoinnin avulla Norrbottenin kylissä. Tavoitteena on digipalveluiden avulla helpottaa osaltaan kylissä asumista ja säilyttää siellä palvelut niin, että kylät houkuttelisivat yhä useammat muuttamaan sinne asumaan.

-Aiomme toteuttaa 24 pilottihanketta osana kokonaishanketta. Tehtävien investointien arvioidaan maksavan noin 50 miljoonaa kruunua, kertoo Region Norrbottenin Staffan Lundberg.

 Yhteistoiminnan merkitys

Hanke etsii palveluiden käyttäjille uusia yhteistyömenetelmiä, analysoi miten digitointi vaikuttaa asukkaisiin ja miten vaikutuksiin tulee vastata, toteuttaa pilottikohteita ja testaa kylissä erilaisia digitaalisia palveluita.

-Yhdessä toimiminen ja kokemusten vaihto ovat erittäin tärkeitä. Ne ovat hankkeessa ydinasioita, kertoo Luulajan yliopiston hankevetäjä Arne Gylling.

-Yhteistoiminnan kautta näemme, miten laajasta asiasta tässä on kysymys. Norrbottenissa on monia pinta-alaltaan suuria kuntia, sanoo Region Norrbottenin Johanna Lindberg.

 Pilottihankkeet

Satsaukseen sisältyvät 24 pilottihanketta käsittelevät monia eri asioita. Niitä ovat tiedon keruu, asukkaiden ja yritysten tarpeiden sekä ympäristön ja tekniikan analysointi, mobiilipeiton ja kuitu- tai radioverkon toiminnan arviointi, maaseudun sähköisten palveluiden ja kuntien yhteisen digitaalisen alustan kehittäminen, digitaalisen osaamisen ja yhteydenpidon lisääminen, uusien työskentely- ja liiketoimintamallien kehittäminen.

-Hankepilotit on kehitetty kyliä varten, kertoo Luulajan kunnasta Roger Ylinenpää.

Digilehti

Hankepilotteihin kuuluu monia eri asioita. Ne sisältävät muun muassa tietoliikenteen toimivuuden arvioinnin kylissä, laajakaistan täyden kattavuuden rakentamisesta aiheutuvien kustannusten rahoittamismahdollisuuksien selvittämisen, kuntien sähköisten palveluiden lautakuntien perustamisen ja palvelutarjonnan kehittämisen sekä yhteistyön kehittämisen palveluiden tuottamisessa.

-Yksi käytännön hanke koskee Norrbottenin Mediaa, joka haluaa lakkauttaa paperisten sanomalehtien jakelun Jällivaaran kyliin. Tilalle tarjotaan digitaalista tilausta, joihin sisältyy myös selailualusta ja muita palveluita, kertoo Staffan Lundberg.

 Kirjastoautojen tietoliikennetuki

Toinen pilotti käsittelee kirjastoautojen tietoliikennetuen yhteistyötä.

-Seitsemän kirjastoautoa saa tietoliikennetukea ja opastuksen niin, että yhä useampi kylien asukas pääsee lukemaan kirjoja, Staffan Lundberg kertoo.

 Asukkaiden terveys- ja sairaanhoitopalveluiden tarjoaminen sähköisesti sisältyy myös kylien tukemiseen.

-Vaikka kylässä ei ole omaa lääkäriä, voi lääkärin puheille päästä uuden digitekniikan avulla. Tätä kehitetään Ruotsin Pellossa ja jossakin toisessa kunnassa. Toiminta muistuttaa Västerbottenin Etälääketieteen keskuksen panostusta, Johanna Lindberg kertoo. Etälääketieteen keskuksesta olemme kertoneet uutisissa aikaisemmin.

 Kuljetusten yhteensovittaminen

Kyliin suuntautuvien ja kylien välisten kuljetusten yhteensovittaminen ja kylien yhteisten digitaalisten palveluiden kehittäminen ovat myös konkreettisia toteuttamishankkeita.

-Kyse voi olla sekä tavara- että henkilökuljetuksista. Kylien elinkelpoisuuden kannalta kuljetustarpeisiin vastaaminen on erittäin tärkeää, Lindberg sanoo.

Ruotsin kirkkokin on kiinnostunut kylähankkeesta

-Seurakuntien jäseniä asuu kylissä. Koska papit eivät ehdi kaikkiin kyliin, digitaalisesti välitettyjen jumalanpalvelusten kehittäminen voisi tarjota ratkaisun, Roger Ylinenpää pohtii.