Uutinen 15.09.2020 Paula Mikkola
-Emme koskaan voi tietää mitä tulevaisuudessa tapahtuu. Nyt elämme koronaepidemian keskellä. Vuonna 2015 meillä oli pakolaiskriisi. Meidän pitää varmistaa, että voimme jatkaa rajat ylittävää arkipäivän elämää Tornionlaaksossa kaikista tapahtumista huolimatta. Tämän toteaa Tornionlaakson neuvoston toiminnanjohtaja Tuula Ajanki.

Tornionlaakson neuvosto perustettiin vuonna 1987. Neuvoston jäseninä on 13 kuntaa Tornionjoen molemmilta puolilta Ruotsista, Norjasta ja Suomesta. Toimialue ulottuu etelän Haaparannalta Storfjordiin ja Kåfjordiin pohjoisessa. Organisaation tehtävänä on rajat ylittävän yhteistyön toteuttaminen tunnuslauseella ”Kuin rajaa ei olisi”.

Pilottialue Tornionlaakso

Keskusteltuaan muun muassa Pohjoiskalotin neuvoston, Pohjoiskalotin Rajaneuvonnan, Region Norrbottenin, Lapin liiton ja Troms-Finnmarkin maakuntahallinnon kanssa Tornionlaakson neuvosto on nyt käynnistämässä hanketta nimeltä Pilottialue Tornionlaakso.

-Kyse on muun muassa siitä, että ylläpidetään yhteisiä työmarkkinoita, varmistetaan jatkuva liikkuvuus ja työmatkaliikenne rajan yli, turvataan sellainen elämäntapa, johon alueen asukkaat, elinkeinoelämä ja julkinen sektori ovat tottuneet, Ajanki kertoo. 

Rajapassi

Pilottialue Tornionlaakso hanketta toteutetaan vuosina 2020-2021 ja sen tavoitteena on varmistaa tietyt erityisoikeudet alueelle. Sellainen voi olla rajapassi, joka varmistaa rajan ylityksen ja helpottaa työssäkäyntimatkoja, yritystoimintaa ja koulutusta. Tarkoituksena on, että viranomaisten toimintaa, työmarkkinoita, poliisien yhteistyötä, koulutusta ja terveydenhoitoa koskevia määräyksiä ja sääntöjä sovelletaan joustavammin raja-alueen asukkaisiin. Lisäksi kehitetään infrastruktuuria, yritysten ja matkailun yhteistyötä lisätään, kulttuuria vahvistetaan ja koulutuksen alan yhteistyötä lisätään. Tällä tavoin lisätään Tornionlaakson elinvoimaa.

Ennen koronaa

Hankkeesta keskusteltiin Tornionlaakson neuvoston vuosikokouksessa jo vuonna 2019 ja tämän vuoden kesäkuussa pidetyssä vuosikokouksessa tehtiin yksimielinen päätös pilottihankkeen toteuttamisesta.

-Aloitimme jo ennen koronaa ja pandemia on nyt entistä selvemmin osoittanut, miten tärkeä asia tämä on. Kyse on kattavasta ja suuresta hankkeesta, joka vaatii paljon työtä. Olemme aloittaneet perustamalla eri työryhmiä, ja olemme myös olleet yhteydessä Suomen ja Ruotsin hallituksiin, Ajanki kertoo.

Työryhmät

Alueellisen tuen lisäksi tarvitaan myös muiden rajayhteistyöorganisaatioiden ja Pohjoismaiden ministerineuvoston tukea. Pohjoiskalotin Rajaneuvonta on mukana rajaestekysymysten asiantuntijana.

-Olemme siis perustaneet infrastruktuurityöryhmän, kulttuuri- ja matkailutyöryhmän sekä työryhmän, joka käsittelee elinkeinoelämän, viranomaisten ja poliisin, työmarkkinoiden ja terveydenhuollon yhteistyötä. Tulevaisuudessa elinkeinokysymyksiä varten voidaan perustaa oma työryhmä, Ajanki sanoo.

Kokonaisia alueita

Tornionlaakson neuvosto miettii myös, mitä alueita toimintaan otetaan mukaan.

-Tornionlaakso on omaa toiminta-aluettamme. Monissa Ruotsin rajakunnissa suomalaisten asukkaiden määrä voi olla 20-40 prosenttia väestöstä. Rajanveto yksittäisten kuntien välillä voi olla vaikeaa. Monet Kalixissa asuvat käyvät töissä Suomen puolella ja Keminmaassa asuvia käy töissä Haaparannalla. Keskeinen kysymys onkin, koskevatko erityisoikeudet vain kuntia vai sovelletaanko niitä koko Norrbottenin, Lapin tai Troms-Finnmarkin alueella, Tuula Ajanki kertoo.