Uutinen 20.11.2018 Paula Mikkola
-On häpeä, että Pohjolassa on rajaesteitä! Meidän pitää ratkaista ne, jos Pohjola haluaa olla maailman yhtenäisin alue. Muutoin luulen, että Benelux-maat ovat yhtenäisempiä kuin Pohjola. Tätä mieltä oli Ruotsin pohjoismainen suurlähettiläs Krister Bringeus Tromssan Pohjoiskalottikonferenssin paneelissa, jonka teemana oli Tulevaisuuden Pohjoiskalotti – rajattomia suunnitelmia

 

Norjan kunta- ja uudistusministeriön valtiosihteeri Anne Karin Olli korosti, että rajaesteiden poistamiseksi tehdään koko ajan aktiivisesti töitä.

-Valitettavasti uusia rajaesteitä syntyy nyt digitalisaation myötä. Työtä rajaesteiden poistamiseksi tehdään kuitenkin jatkuvasti, hän kertoi.

Rajat ylittäviä liikennesuunnitelmia

-Maailman yhtenäisimmälläkin alueella on esteitä. Jokaisella valtiolla on omat suunnitelmansa, esimerkiksi liikennejärjestelmistä. Niiden sijaan pitäisi olla yhteisiä liikennesuunnitelmia, jotka ylittävät valtioiden rajat, vaati Pohjoismaiden neuvoston jäsen Torgeir Knag Fylkesnes.

 

 

Pohjoismainen unioni

Fylkesnesin mielestä pohjoismainen unioni olisi luonnollisempi kuin nykyiset unionit.

-Pohjolan yhtenäisyys on kiinni alueen ihmisistä. Pohjoismainen yhteistyö on tärkeämpää kuin EU-yhteistyö. Nykyinen pohjoismainen yhteistyö on Euroopan pitkäikäisimpiä. Uskon kansan toivovan pohjoismaista unionia, hän sanoi.

-Pohjoismaiseen yhteistyöhön suhtaudutaan maissa eri tavalla. Norja nojautuu enemmän läntiseen yhteistyöhön. Tanska hakee yhteistyötä etelän suuntaan Euroopassa. Ruotsin asenne on jossain välimaastossa ja Suomi kannattaa valtioista vahvimmin pohjoismaista yhteistyötä, Krister Bringeus kertoi.

Pohjoismaisen yhteistyön merkitys

Anne Karin Ollin mielestä pohjoismainen yhteistyö on tärkeää.

-Olen iloinen Pohjolassa tehdystä yhteistyöstä. Olemme riippuvaisia toisistamme ja koko maailmasta. Koemme myös usein, että pohjoismaisessa yhteistyössä vallitsee yksimielisyys ja yhteisymmärrys, hän sanoi. 

Infrastruktuurin kehittäminen

Mikä on pohjoismaisen yhteistyön seuraava askel?

-Mielestäni Kirkkoniemen rata on jännittävä haaste. Meidän pitää panostaa vahvasti infrastruktuuriin. On tärkeää kehittää elinkeinoelämää siellä, missä ihmiset asuvat. Ymmärrän myös, että rautatien rakentamiseen voi liittyä eturistiriitoja ympäristön ja saamelaisten aseman näkökulmasta, totesi Anne Karin Olli.

– Kun verrataan Pohjoismaita, Suomessa on selkeimmät ajatukset. Siellä on kaikkien konkreettisimmat ja käytännöllisimmät suunnitelmat rautatien rakentamisesta. Kuunnelkaa Suomea. Norjassa kiinnostavimmat suunnitelmat liittyvät Tromssan ja Narvikin välisen rautatien rakentamiseen, Torgeir Knag Fylkesnes totesi.

Venäjäyhteistyö

Hän toivoo rautatien rakentamista myös Norjan ja Venäjän välille.

-Venäjän pitäisi olla meille tärkeä kumppani ja sinne pitäisi saada ratayhteys, Fylkesnes vaati.

-Meillä on Venäjä-yhteistyöstä vahvat perinteet. Venäjä ei ole meille mikään este ja nykyisin yhteistyötä tehdään paljon. Viisumikäytäntö on kuitenkin edelleen ongelma, Anne Karin Olli kertoi.