Uutinen 25.11.2019 Paula Mikkola
-Täytyy olla helppoa toimia oikein. Siksi on tärkeää, että rajat ylittävä toiminta tehdään mahdollisimman yksinkertaiseksi. Nämä toimintaperiaatteet esittelivät Ruotsi-Norja rajaneuvonnan Kjell Olsén ja Kikki Lindset Pohjoiskalotin Rajaneuvonnan viranomais-seminaarissa Haaparannalla.

Ruotsi-Norja rajaneuvonnan toiminta käynnistyi vuonna 1997 aluksi maiden välisenä työnvälityksenä. Vuonna 2002 toiminta muuttui tiedotuspalveluksi. Yhteistyö Pohjoiskalotin Rajaneuvonnan ja Pohjoiskalotin neuvoston kanssa on tiivistä.

-Toimintamme kattaa koko Norjan ja Ruotsin välisen rajan, joka on Euroopan pisin maaraja, 1610 kilometriä, Olsén kertoi.

Rajat ylittävää yhteistyötä

Ruotsi-Norja rajaneuvonnassa työskentelee kahdeksan henkilöä. Mukana on esimerkiksi Ruotsin työnvälityksen ja Norjan NAVin henkilöitä.

Tavoitteena on helpottaa rajat ylittävää yhteistyötä ja näin osaltaan parantaa aluetaloutta ja taloudellista kasvua Norjassa ja Ruotsissa. Kohderyhmänä ovat yksityishenkilöt ja yritykset, joilla on rajat ylittävää toimintaa.

Yksinkertaistaminen

-Tärkeä osa työtämme on rajaesteiden vähentäminen ja poistaminen. Vuonna 2013 perustimme työryhmän Ruotsin ja Norjan välisen rajayhteistyön yksinkertaistamiseksi. Työryhmän tavoite on löytää ratkaisuja rajaesteisiin. Me kuuntelemme herkällä korvalla rajaesteasioita, Lindset kertoi.

-Pitää olla helppoa toimia oikein. Ruotsissa ja Norjassa on osittain erilaiset järjestelmät, joihin yksinkertaistamisryhmä perehtyy. Kyse ei aina ole laki- tai sääntömuutoksista. Esimerkiksi Norjan verokortin anomiseen tarvittavaa lomaketta saimme yksinkertaistettua niin, että sen täyttämisessä virheiden tekemisen riski väheni, Olsén kertoi.

Muuttuva eläkejärjestelmä

Ruotsin eläkejärjestelmään on tulossa suuria muutoksia. Poliittiset puolueet ovat sopineet uuden järjestelmän käyttöönotosta ensi vuoden alusta alkaen. Suurimmat muutokset koskevat ehdotuksia eläkeiän nostamisesta ja perusturvan parantamista.

-Tällä hetkellä kyse on väliaikaisesta laista. Takuueläkettä koskeva kysymys on EU-tuomioistuimen käsittelyssä, kertoi Ruotsin Pensionsmyndighetenin Alexander Maditianos.

 

EU-tuomioistuin päätti vuonna 2017, että Ruotsin takuueläke kuuluu vähimmäisetuuksiin. Päätöksestä on valitettu ja tuomioistuimen lopullista ratkaisua odotetaan joulukuussa 2019.

Kolme eläkkeen osaa

Ruotsissa eläke koostuu kolmesta osasta: kansaneläkkeestä, työeläkkeestä ja mahdollisesta vapaaehtoisesta eläkkeestä. Kansaneläkkeeseen sisältyy lisäksi kolme osaa; tuloeläke, rahastoeläke ja takuueläke.

-Ajankohtaa, jolloin voit aikaisintaan nostaa kansaneläkettä, ehdotetaan ensi vuonna nostettavan 61 ikävuodesta 62 vuoteen. Työssäolo-oikeutta ehdotetaan korotettavan nykyisestä 67 vuodesta 68 vuoteen. Samalla eläkeläisten asumistukea korotetaan, Maditianos kertoi.

Elämme pidempään

Lisäksi ehdotetaan, että vuonna 2023 kansaneläkkeen ikäraja nostetaan 63 vuoteen ja työssäolo-oikeutta pidennetään 69 vuoteen.

-Vuonna 2026 ehdotetaan, että käyttöön otetaan tavoiteikä eläkkeelle jäämiselle. Perusteena on se tosiasia, että ihmiset elävät yhä pidempään, Maditianos totesi.