2019, Uutinen |
11.02.2019 |
Paula Mikkola |
Hän kertoi Pohjoiskalotin neuvoston toiminnan painopisteistä vuosille 2017-2020, joihin sisältyvät yhteisen aluepolitiikan edistäminen, väestönkehityksen haasteista kärsivien alueiden osaamisen ja palveluiden varmistaminen. Lisäksi hyödynnetään rajan luomia mahdollisuuksia ja tehdään työtä rajaesteiden poistamiseksi. Ympäristö- ja luonnonsuojeluyhteistyö, kokemusten vaihto ja alueellisen identiteetin vahvistaminen kuuluvat myös neuvoston toimintaan.
Hyviä esimerkkejä
Paula Mikkola on jäsenenä Pohjoismaiden ministerineuvoston Kestävän maaseutukehityksen teemaryhmässä. Yksi Nordregio foorumin tavoitteista oli esitellä esimerkkejä onnistuneesta yhteistyöstä Pohjolassa. Toinen tavoite oli luoda yhteinen pohja keskustelulle siitä, miten alueuudistukset vaikuttavat kuntiin eri Pohjoismaissa.
-Siinä kartoitetaan muun muassa kunnallisia järjestelmiä ja kuntaliitoksia sekä arvioidaan muutosten vaikutuksia käytännön esimerkkien avulla, hän sanoi.
Kyse on myös päätöksenteon hajauttamisesta ja demokratiasta sekä uudistusten vaikutuksista koulutuksen, työmarkkinoiden, sairaanhoidon ja pelastuspalvelun rajat ylittävään yhteistyöhön.
Seminaarit
Teemaryhmälle raportoidaan kolmen Pohjoiskalotilla järjestettävän rajakuntien seminaarin tuloksista. Pohjoiskalotin neuvosto järjestää ne kuluvan vuoden aikana ja tarkoituksena on keskustella rajat ylittävän yhteistyön mahdollisuuksista ja suurimmista haasteista etenkin koulutuksen, sairaanhoidon ja työmarkkinoiden aloilla.
Keskusteluissa odotetaan myös nousevan esiin kysymyksiä siitä, miten suunnitellut alueelliset uudistukset tulevat vaikuttamaan kuntien väliseen rajayhteistyöhön tulevaisuudessa.
-Järjestämme ensimmäisen tapaamisen Karasjoella helmikuussa, Kiirunassa ja Tromssan tai Nordlannin alueella kaksi muuta tämän vuoden aikana, Mikkola kertoi.
Alueuudistuksen vuoksi epävarmuutta tulevasta
Jenny Mozgovoy toimii Region Norrbottenissa kansainvälisenä strategina. Hän pohti, miten Suomen alueuudistus tulee vaikuttamaan hoitoajan rajat ylittävään yhteistyöhön Norrbottenin ja Lapin välillä.
-Emme tiedä kenen kanssa Suomessa jatkossa sovitaan yhteistyöstä, kun uudistus on toteutettu, hän sanoi.
-On epäselvää, mitä tapahtuu maakuntien välillä olemassa oleville yhteistyösopimuksille ja miten alueuudistus käytännössä vaikuttaa yhteistyöhön valtion rajan yli, Paula Mikkola kertoi.
Sairaanhoidon yhteistyösopimus
Pohjoiskalotilla on tällä hetkellä sopimus rajat ylittävästä hoitoyhteistyöstä.
-Se koskee ensihoitoa ennen sairaalaan tuloa, ensivastetta ja joitakin hallinnollisia tehtäviä, Mozgovoy kertoi.
Suur-Kööpenhaminan alue
Region Skånen elinkeinokehittäjä Carin Peters kertoi, mitä Suur-Kööpenhaminan kehitys merkitsee Juutinrauman alueen rajat ylittävälle yhteistyölle.
-Suur-Kööpenhamina käsittää kolme aluetta, 79 kuntaa, kaksi valtiota ja neljä miljoonaa asukasta, Peters totesi.
Kyse on raja-alueellisesta organisaatiosta (aikaisemmin Suur-Kööpenhaminan ja Skoonen alue), kuntien, alueiden ja organisaatioiden välisestä yhteistyöstä ja maailmanlaajuisesta tuotemerkistä. Yhteistyö kohdistuu valituille aloille.
-Keskitymme infrastruktuurin, rajat ylittävän liikkuvuuden, matkailun, koulutuksen ja kansainvälisen yhteistyön teemoihin. Kyse on alueellisesta integraatiosta, Peters kertoi.
Rajat ylittävän yhteistyön kasvu
Mitä tähän mennessä on saatu aikaan?
-Meillä on yhtenäinen joukkoliikennejärjestelmä ja olemme ratkaisseet useita rajaesteitä. Teemme yhteistyötä myös Saksan Hampurin ja Ruotsin Hallandin alueiden kanssa. Matkailuyhteistyö toimii hyvin, Peters sanoi.
Huolenaiheita
Yhteistyössä on kuitenkin huolia. Tanskan uusi elinkeinojen kehittämistä koskeva lakiehdotus (”Erhvervsfremme”) on Tanskan hallituksen ja Kansanpuolueen välinen poliittinen sopimus, josta Tanskan kansankäräjät tekee lähiaikoina päätöksen.
-Sen mukaan alueet eivät enää voi työskennellä kaupan, matkailun ja kasvukysymysten kanssa. Maahan luodaan keskitetty järjestelmä, jossa on kaksi tasoa, kansallinen ja paikallinen, sekä perustetaan uusi virasto ja seitsemän kuntien yhteistä liiketoimintaorganisaatiota.
Jos tämä toteutetaan, vaikutukset ovat merkittäviä Suur-Kööpenhaminan alueen yhteistyölle.
-On epäselvää, mikä rooli meillä voi olla ja ketkä ovat yhteistyökumppaneita. Menetämme monia kontakteja. Syntyy rinnakkaisia organisaatioita, Peters kertoi.
400 vuotta ajassa taaksepäin
Nordregion johtaja Kjell Nilsson on huolissaan Tanskan lakiehdotuksesta.
-Toteutuessaan se tarkoittaisi, että palaamme rajat ylittävässä yhteistyössä 400 vuotta taaksepäin. Niin ihmisten kuin yritystenkin liikkuvuus vähenee. Siitä aiheuttaisi monia uusia ongelmia, hän sanoi