Uutinen 20.10.2019 Paula Mikkola
Mittstråket oli toinen raja-alueiden foorumissa esitelty infrastruktuurihanke. Se kehittää ihmisten, yritysten ja paikkakuntien välistä yhteistoimintaa ja investointeja Sundsvallista Trondheimiin kulkevan E14 tien varrella. -Mittstråketin haasteina ovat yhteistä suunnittelua vaikeuttavat hallinnolliset rajat. Meillä on eri rahoitusvälineet ja erilaiset kansalliset menetelmät laatia liikenneanalyysejä ja ennustemalleja. Rajat ylittävällä rataosuudella ei ole tavaraliikennettä, liikennepalveluiden tarjonta on vähäistä ja matkustusajat pitkiä, kertoi Mittstråket-hankkeen vetäjä Christin Borg.

Hankkeen tavoitteena on parantaa eri tavoin E14-tien statusta, esimerkiksi rakentamalla monitasoristeyksiä, pyöräteitä ja muita liikenneturvallisuutta parantavia ratkaisuja.

-Tavoitteena on myös lyhentää junamatkojen kestoa ja lisätä tavarankuljetuskapasiteettia. Laadimme yhteisen vision, strategian ja toimintaohjelman Mittstråketin tulevaa kehittämistä varten, Borg sanoi.

Hankkeen osallistujat ovat laatineet vuoteen 2040 ulottuvan toimintaohjelman, johon sisältyy yhteistoiminnan ja koordinaation lisääminen. Rajat ylittäviä liikennepalveluja lisätään sovittamalla yhteen linja-auto- ja juna-aikatauluja.

-Tarvitsemme myös rahtiterminaalin Jämtlantiin tavaroiden uudelleenlastausta varten. Meråkerin rata pitää sähköistää. Sundsvalliin pitää rakentaa logistiikkakeskus ja uusi rautatie Sundsvallin ja Stöden välille, Borg kertoi.

Greater Copenhagen

Tanskan ja Ruotsin väliltä Juutinrauman alueelta löytyy lisää rajat ylittäviä infrastruktuuri-hankkeita. Alueyhteistyöhön kuuluu 85 kuntaa kahdesta maasta, neljä maakuntaa ja 4,3 miljoonaa asukasta.

-Greater Copenhagen kehittää mm. yhtenäistä julkisen liikenteen järjestelmää, joka pyrkii varmistamaan rajat ylittävän liikkuvuuden tulevaisuudessa. Kuljen itse töissä rajan yli, sillä asun Helsingborgissa Ruotsin puolella ja työpaikkani on Kööpenhaminassa. Toivomme, että Helsingborgin ja Helsingörin välille rakennettaisi uusi silta, kertoi vanhempi neuvonantaja Matilda Sommelius Greater Copenhagen rajayhteistyöorganisaatiosta.

19 000 pendlaajaa

Joka päivä noin 19 000 ihmistä pendlaa Ruotsin ja Tanskan välisen rajan yli.

-Suunnittelemme monia yhteisiä infrastruktuuri-investointeja. Keskustelemme esimerkiksi Kööpenhaminan ja Malmön metroyhteyksien yhteen liittämisestä, Sommelius sanoi.

Luotijuna kiinnostaa

Ruotsin ja Norjan välisiä yhteyksiä pitäisi myös parantaa ja siihen panostaa Värmland-Östfoldin rajakomitea.

-Tehdyt selvitykset osoittavat, että Pohjolan alue on erittäin kiinnostunut luotijunista, kertoi rajakomitean Alf S. Johansen.

-Rakentamalla Pohjolaan huippunopeita junayhteyksiä voidaan alle 600 kilometrin matkoilla vähentää lentoliikennettä jopa 90 %. Jos junamatka Oslosta Tukholmaan tänään kestää 5-6 tuntia, luotijunalla matkaan kuluisi yksi tunti ja 45 minuuttia, Johansen selitti.

Pyöräilyreitistön laajentaminen

Rajakomitea on investoinut myös 400 kilometrin pituisen, Norjan Mossin ja Ruotsin Karlstadin välisen pyöräilyreitin pidentämiseen.

-Se tukee matkailua ja on osana pohjoismaiden kestävän aluekehityksen yhteistyöohjelmaa, Johansen kertoi.

Viisi strategista tavoitetta

Rajakomitea on valinnut 5 strategista asiaa, joilla Norjan ja Ruotsin välistä infrastruktuuria kehitetään. Ensimmäiseksi pitää saada EU priorisoimaan Oslo-Tukholma välisen rataosuuden kehittämistä. Toiseksi pitää rakentaa kattavat maantieyhteydet, joissa ei ole pullonkauloja. Kolmas tavoite on vahvistaa rautateiden perinteistä tavara- ja henkilö-liikennettä. Neljäs tavoite on Pohjolan luotijunayhteys ja viides tavoite on kehittää raja-alueita rakentamalla lisää asuntoja ja kestäviä yhteisöjä.