Uutinen 23.08.2022 Paula Mikkola
Rautatien rakentaminen Kolarista Kaunisvaaran kautta Svappavaaraan on erittäin tärkeä investointi, sanoo Tornionlaakson neuvoston puheenjohtaja Roland Kemppainen, joka yhdessä toisen neuvoston jäsenen, Erik Mellan, kanssa kertoi Kiirunan seminaarissa Tornionlaakson infrastruktuuritarpeista.

Tornionlaakson neuvosto on neljäntoista Suomen, Ruotsin ja Norjan kunnan yhteistyöorganisaatio Tornionlaaksossa.

-Tornionlaakso on Euroopan yhtenäisin raja-alue, Kemppainen sanoi.

Rajanyhteistyön kasvava tarve

Hän totesi, että rajat ylittävän yhteistyön tarve lisääntyi, kun Euroopan turvallisuustilanne huononi Venäjän hyökättyä Ukrainaan aikaisemmin tänä vuonna.

Kemppainen mainitsi muutamia hankkeita, joita hän pitää rajayhteistyön kannalta erityisen tärkeinä.

-Ensimmäinen on rautatieyhteys Sodankylän, Kolarin, Kaunisvaaran ja Svappavaaran välille. Toinen on Kolari-Tornio ja Tornio-Laurila ratayhteyksien sähköistäminen. Tornion ja Haaparannan rautatie on myös tärkeä solmukohta, jotta voidaan matkustaa junalla Tukholmasta Helsinkiin, Kemppainen totesi.

-Aloittakaa investoinnit nyt heti! Me emme voi odottaa. Nyt pitää alkaa toimia. Jos me emme investoi rautateihin, niin hiilidioksidipäästöt kasvavat entisestään, Erik Mella vaati.

Sähköiset lennot

Tornionlaaksoon tarvitaan myös lentokenttiä.

-Suomen puolella on useampia lentokenttiä kuin Ruotsin puolella. Pajalan kenttä pitää kehittää kansainväliseksi lentokentäksi. Uskon myös sähköisen lentoliikenteen tulevaisuuteen ja siinä Pajala voi olla edelläkävijä. Minä haluan olla ensimmäinen matkustaja Pajalasta lähtevällä sähköisellä lennolla, Mella sanoi.   

Maanteiden merkitys

Hyväkuntoisten maateiden merkitys kasvaa myös Tornionlaaksossa.

-E8 on keskeinen liikenneväylä Norjan ja Suomen välillä ja sen tärkeys on edelleen korostunut Venäjän hyökkäyksen jälkeen. Kalakuljetukset maanteillä lisääntyvät, samoin matkailu. E8 on kansainvälinen matkailureitti, jota kutsutaan Revontultentieksi. Kansainvälinen yhteistyö on tärkeää niin rahtikuljetusten kuin matkailun kannalta Tornionlaakson maanteiden varsilla, Kemppainen totesi.

Norjan lohta Ruotsin kautta

Suuri osa Pohjois-Norjan lohikuljetuksista kulkee Ruotsin maanteitä tai rautateitä pitkin.

-Pohjois-Norjan lohentuotanto on nyt 660 000 tonnia ja sen odotetaan kasvavan 884 000 tonniin vuoteen 2030 mennessä, kertoi Tatiana Petrova Northern Axis Barents Link hankkeesta.

Kaksi kolmasosaa Pohjois-Norjan lohikuljetuksista kulkee Narvikin tai sen pohjoispuolella olevien maanteiden kautta.

-Lähes puolet tuotannosta lähtee junalla Narvikista. Tällä hetkellä se tarkoitta 18 junaa viikossa. Vuonna 2030 arvioimme Narvikista lähtevän 30 lohta kuljettavaa junaa viikossa, Petrova sanoi.

Tärkeä malmirata

LKAB Logisticsin edustaja Linda Bjurholt kertoi, että Ofotenrata (Malmirata) on LKAB:lle ja pohjoisen yhteistyölle erittäin tärkeä.

-Yhteistyö on yksi menestyksemme avaimista ja meidän malmimme on kestävän kehityksen yksi lenkki, hän kertoi.

LKAB tuottaa nykyisin 27 miljoonaa tonnia malmia vuositasolla.

-Kuljetamme joka päivä 90 000 tonnia rautamalmia Malmiradan kautta. Se tarkoittaa kymmentä junaa Narvikiin ja neljää junaa Luulajaan päivittäin. LKAB vastaakin 45 prosentista Ruotsin koko rataliikenteestä, Bjurholt sanoi.

Haasteita

LKAB:ssa on nyt menossa vihreä siirtymä, joka tuo mukanaan monia haasteita.

-Kaivostoimintaan on tulossa uusi maailmanlaajuinen standardi. Siirrytään hiilidioksidittomaan louhintaan ja vetytekniikan hyödyntämiseen. Kriittisiä mineraaleja ja harvinaisia maametalleja erotellaan louhinnan jätekivestä, Bjurholt kertoi.   

Kent Lidman