2020, Uutinen |
15.10.2020 |
Paula Mikkola |
Hän painotti innovoinnin tärkeyttä kestävän kehityksen varmistamisessa.
-Talous kasvaa ideoiden, koulutuksen ja investointien kautta. Vuoden 1860 jälkeisestä talouden kasvusta kaksi kolmasosaa on ideoiden ansiota ja yksi kolmasosa koulutuksen synnyttämää. Innovaatioista 96 prosenttia syntyy erilaisissa ekosysteemeissä (yhteistoimintajärjestelmissä), hän kertoi.
Ruotsi ja Suomi kärjessä
Ruotsi ja Suomi ovat Euroopan ja maailman kärkeä innovaatioissa.
-Suomi on kolmanneksi ja Ruotsi kuudenneksi innovatiivisin valtio maailmassa, Hagebris sanoi.
Hän totesi innovaatioiden ja yrittäjyyden kulkevan käsi kädessä. Opiskelijat ovat nykyisin myös kiinnostuneempia innovaatioista ja yrittäjyydestä kuin aikaisemmin.
-Kolmannes tämän päivän toisen asteen opiskelijoista voisi harkita yrittäjäksi ryhtymistä. Kymmenen vuotta sitten vastaava luku oli yksi prosentti, Hagebris kertoi.
Kotimarkkina
Ruotsi on monelle suomalaisyritykselle kotimarkkina. Vastaavasti ruotsalaisyritykset tekivät Suomeen suurimmat investoinnit vuosien 2015-2019 aikana.
-Ruotsi on Suomen toiseksi tärkein vienti- ja tuontimarkkina-alue Saksan jälkeen, Hagebris totesi.
Yhteistyön tärkeys
Hän korostaa yritysten pohjoismaisen yhteistyön merkitystä.
-Siinä on kyse avoimuudesta, osaamisesta, sosiaalisesta turvallisuudesta, samanlaisista kulttuureista sekä innovointiin ja yrittäjyyteen panostamisesta Pohjolassa, Hagebris jatkoi.
Euroopan markkinatkin tärkeät
Pohjoismaisesta viennistä 75 prosenttia suuntautuu Eurooppaan ja EU-markkinat ovat siinä erityisen tärkeät.
-Siellä keskeisiä asioita ovat vapaakauppa, digitaalisuuteen siirtyminen ja kestävyys. Meidän pitää pystyä varmistamaan maailman vapaakaupan positiivinen kehitys. Ruotsi ja Suomi voivat yhdistää voimansa vapaakaupan uhkiin varautuessa. Pohjolan pitäisi toimia enemmän yhdessä EU:ssa niin, että varmistetaan varteenotettava vastavoima Kiinalle, Hagebris totesi.
Mikä on innovaatioiden ja talouskasvun menestysresepti?
-Ekosysteemin kehittäminen, suuryritysten ja teknologian start-up yritysten yhteistyön mahdollistaminen, koulutuksen ja ammattiosaamisen kehittäminen, julkisen rahoituksen lisääminen T&K-toiminnalle, Pohjoismaiden yhteisen innovaatio-ohjelman luominen ja rajat ylittävä yhteistyö, Hagebris luetteli.
Oulu onnistunut
Hän ottaa esille Oulun esimerkkinä siitä, miten alue on onnistunut houkuttelemaan uusia yrityksiä.
-Siellä ollaan joustavia. Oulun innovaatio-ekosysteemin toiminta on tehnyt suuren vaikutuksen moniin yrityksiin, Hagebris kertoi.
Pohjoila selviää koronasta
Koronapandemia on tuntunut voimakkaasti koko maailmassa, mutta Pohjola on selviytynyt suhteellisen hyvin, jos katsotaan talouden supistumista.
-Pohjolan talous on supistunut vain viisi prosenttia, kun lasku koko Euroopan alueella on ollut 15 prosenttia. Iso-Britanniassa talous on supistunut jopa 20 prosenttia koronapandemian aikana, Hagebris kertoi.
Pohjolan vahvoina tulevaisuuden osaamisalueina Hagebris pitää muun massa älykästä energiaa, älykkäitä liikenne- ja kuljetusratkaisuja, älykästä terveydenhoitoa ja digitalisaatiota.