2021, Uutinen 15.12.2021 Paula Mikkola
-Luottamus kansainväliseen yhteistyöhön on menetetty. Sen sijaan käännytään sisäänpäin, kohti kansallisvaltiota. Näin totesi Helsingin yliopiston Pohjola-tutkija, professori Johan Strang esitelmässään Pohjoiskalotin Rajaneuvonnan 10-vuotisjuhlassa Helsingissä.

Strangin puheen teemana oli luottamus.

-Pohjoismaisen yhteistyön peruspilareita on ollut luottamus. Maiden pitää pystyä luottamaan toisiinsa ja kansalaisten tulee luottaa viranomaisiin. Aikaisemmin Pohjoismaat ovat olleet luottamuksessa maailman huippua. Olemme luottaneet toisiimme YK:ssa, EU:ssa, diplomaattisissa kysymyksissä ja monissa muissa yhteyksissä. Tämän olemme kuitenkin nyt vaarassa menettää, Strang sanoi.

Kansallisuusmielisyys kasvaa

Korona-pandemia on murentanut Pohjoismaiden keskinäistä luottamusta.

-Pohjoismaat ovat valinneet erilaiset strategiat ja rajojen sulkemiset. Kansainvälisyyden tilalle on tullut kansallismielisyys, joka oikeastaan alkoi jo vuoden 2015 pakolaiskriisistä. Kansallisuusmielisyys on kasvanut kaikkialla maailmassa, Strang totesi.

Hän pitää Tornion ja Haaparannan välisen rajan sulkemista hämmästyttävänä.

-Jos joku aikaisempi hallitus olisi keksinyt tämän idean, sitä olisi pidetty aivan älyttömänä, Strang sanoi.

Pandemia on kuitenkin tuonut mukanaan yhden hyvän asian.

-Koskaan aikaisemmin emme ole keskustelleet toistemme kanssa yhtä paljon kuin nyt, ainakaan sähköisten kanavien kautta, Strang totesi.

Verkostojen merkitys

Verkostot ovat tärkeitä pohjoismaisessa yhteistyössä.

-Eri ryhmien väliset arkipäivän verkostot ovat pohjoismaisessa yhteistyössä perustavanlaatuisia. Nämä verkostot ovat nyt alkaneet heikentyä ja ne ovat vähä vähältä syrjäytyneet. Poliitikoilla on ollut vähemmän aikaa pohjoismaisille kollegoilleen. Koko Pohjolan edun ajamisen sijaan he ovat lisänneet oman valtionsa markkinointia, Strang sanoi. Hän toivoo pohjoismaisen arkipäivän yhteistyön ja arkisten yhteistyöverkostojen kokevan uuden renessanssin.

Yhteistyö YK:ssa

Norjan Suomen suurlähettilään Dag Stangnesin mielestä Pohjoismaat tekevät paljon yhteistyötä.

-Norja on nyt YK:n turvallisuusneuvoston jäsen. Aikaisemmin Ruotsi toimi sen jäsenenä. Pohjoismainen yhteistyö YK:n puitteissa on jatkunut pitkään monella tasolla, hän totesi.

Suomi ja Ruotsi ovat aloittaneet myös sotilaallisen yhteistyön.

-Syynä on se, ettei kumpikaan halua liittyä Natoon. Ruotsi on jo lähellä Natoa ja Suomi lähellä Venäjää, Johan Strang totesi.

-Tiiviimpi puolustusyhteistyö mahdollistaa yhteistyön syventämisen myös muissa asioissa, esimerkiksi huoltovarmuuden kehittämisessä, totesi Suomen Pohjola-ministeri Thomas Blomqvist.

Virheistä opitaan

Hän piti maahantulorajoituksia pandemia-ajan vaikeimpina kysymyksinä.

-Toki olisimme voineet hoitaa asian paremmin. Meidän pitää nyt ottaa oppia kriisistä ja tehdyistä virheistä. Olemme jo käynnistäneet useita tähän tähtääviä hankkeita. Suomeen julistettiin ensimmäistä kertaa rauhan aikana poikkeustila, mikä oli ennen kokematon tilanne, Blomqvist selitti.

Hänen mielestään pohjoisen kohdalla matkustusrajoituksiin olisi voitu tehdä poikkeuksia.

-Koska meillä on paljon yhteistyötä rajan yli esimerkiksi sairaanhoidon alalla ja työssäkäyvien pitää päästä rajan yli. Joitakin tällaisia asioita meidän olisi pitänyt pystyä hoitamaan paremmin, Blomqvist sanoi.

Keskustellaan Rajaneuvonnan kanssa

Hänen mielestä hallituksen olisi pitänyt käydä enemmän keskustelua Pohjoiskalotin Rajaneuvonnan kanssa.

-Meidän olisi pitänyt neuvotella ja kuunnella minkälaisia ratkaisuja Rajaneuvonta ehdottaa, Blomqvist totesi.

Pankkitilin avaaminen

Blomqvistin mielestä myös rajaeste, joka liittyy pankkitilin avaamiseen toisessa Pohjoismaassa, olisi pitänyt pystyä ratkaisemaan nopeammin. Tilin avaaminen ei onnistunut, jos henkilöllä ei ollut toisen maan henkilötunnusta. Tämä ongelma on nyt ratkaistu väliaikaisten henkilötunnusten avulla.

-Nämä kysymykset koskevat kaikkia Pohjolan asukkaita. Henkilö ei voi olla töissä toisessa maassa, jos hän ei saa sinne avattua pankkitiliä, Thomas Blomqvist sanoi.

Kent Lidman