Uutinen 11.09.2022 Paula Mikkola
-Hankkeessa on pitkälti ollut kyse asenteista ja ihmisten käyttäytymismalleista. Näin sanoi Folkverkstan -hankkeen projektipäällikkö Jan Kemi, kun hän esitteli hankkeen tuloksia nettiseminaarissa.

Olemme kertoneet Folkverkstan -hankkeesta aikaisemminkin. Se käynnistyi helmikuussa 2020 ja päättyy tämän vuoden syyskuussa. Hanketta vetää Föreningen Norden Norrbotten ja sen päärahoittaja on Interreg Pohjoinen ohjelma. Muita tukijoita ovat olleet Pohjoiskalotin neuvosto, Lapin liitto, Region Norrbotten ja muutamat Pohjois-Ruotsin ja Pohjois-Suomen kunnat.

Digitaalisia tapahtumia

-Korona-pandemia puhkesi kuukausi hankkeen käynnistymisen jälkeen. Sen vuoksi suunnitelmat jouduttiin muuttamaan kokonaan ja vaihtamaan fyysiset tapahtumat pääosin digitaalisiksi. Hankkeen tapahtumiin on osallistunut noin 900 henkilöä, Jan Kemi kertoi.

Korjataan enemmän

Folkverkstanin lähtökohtana ja liikkeelle panevana voimana ovat olleet korjaamisen lisääminen ja tavaroiden eliniän pidentäminen tekemällä itse ja muiden avulla sekä perinteisten ja uusien käsityötaitojen parempi saatavuus. Se pyrkii luomaan yhteisöihin toimivia korjaamisen ja huoltamisen kohtaamispaikkoja ja saamaan kunnat mukaan niiden järjestämiseen.

-Viime kädessä kyse on siitä, että hoidamme paremmin sitä, mitä omistamme, ja lisäämme kierrätystä. Tämä vaatii käyttäytymisen ja asenteiden muutosta ja yhteiskunnalta vihreää siirtymää. Näiden kautta vähennämme maapallon resursseihin kohdistuvia paineita, Kemi sanoi.

Kohtaamispaikkoja

Hankkeen tavoitteisiin sisältyy myös korjaamisen ja huoltamisen kohtaamispaikkojen luominen.

-Toimimme parhaiten yhdessä ja opimme toisiltamme. Kohtaamispaikoista tulee siksi myös yhteisöllisiä ja ne kannustavat sosiaalisiin innovaatioihin, Kemi totesi.

Hankkeen pyrkimys on saada myös kunnat ja alueet mukaan tähän toimintaan.

-Alue- ja kuntatasolla tapahtuu jo paljon. Niillä on omat strategiat, joilla ne tähtäävät YK:n Agenda 2030 ilmastotavoitteiden saavuttamiseen, Kemi sanoi.

Käytännön työtä

Folkverkstan hankkeessa on tehty työtä käytännössä.

-Olemme järjestäneet pilottityöpajoissa käytännön testausympäristöjä ja erilaisia tapahtumia Suomen ja Ruotsin puolella. Olemme kehittäneet työkaluja erilaisia korjaamis- ja huoltotapahtumia varten. Olemme myös välittäneet teoreettista tietoa esimerkiksi luentojen avulla, Kemi luetteli.

Haasteita

Mitkä ovat olleet suurimmat haasteet?

-Käytöksen ja asenteiden muutos pitää saada sisään arkipäivän toimintaan. Pitää saada kunnat ja kansalaiset toimimaan yhdessä, Kemi sanoi.

Oppaan kehittäminen

Folkverkstan hankkeen loppuraportti tulee syyskuussa. Mitä tapahtuu sen jälkeen?

-Kerätyn oppaan pohjalta järjestetään muun muassa koulutuksia. Ylläpidämme opasta ja kehitämme sitä edelleen, kertoi Föreningen Nordenin hallituksen jäsen Lars Hallberg, joka on vastannut hankkeesta.

Tiedon siirtämistä

Filmit voivat olla hyvä apu osaamisen siirtämisessä ja levittämisessä.

-Voimme julkaista netissä filmejä, joissa kerrotaan esimerkiksi, miten polkupyörä tai muita esineitä korjataan, ja näin rohkaista ihmisiä käyttämään tavaroita uudelleen ja jakamaan tietoa osaavista korjaajista, Hallberg totesi.

Hän uskoo käsityöpalveluiden lisääntyvän tulevaisuudessa.

-Käsityönä tehdyt palvelut ovat tärkeitä. Kun kaikki tavarat kallistuvat, ihmiset haluavat korjata niitä enemmän. Esimerkiksi suutareita tullaan jatkossa tarvitsemaan lisää, Hallberg sanoi.

Kent Lidman

 

Kestävä elämä Pohjolassa

Hallberg haluaa lisätä yliopistojen ja yhteiskunnan välistä yhteistyötä kestävyyden kehittämiseksi.

-Pohjolan tulee näyttää maailmalle esimerkkiä YK:n Agenda 2030 ilmastotavoitteiden saavuttamisessa. Vihreä siirtymä on meillä jo pitkällä. Meidän tavoitteemme on, että Pohjolan asukkaat viettäisivät kestävää elämää maapallolla, Hallberg kertoi.