Uutinen |
03.02.2023 |
Kent Lidman |
Konferenssiin osallistui viitisenkymmentä henkilöä eri puolilta Pohjolaa. Kolarctic ja Karelia CBC ohjelmat vastasivat yhdessä järjestelyistä ja Interreg Aurora ja Northern periphery and Arctic ohjelmat olivat järjestäjien tukena.
Lapin liiton kestävän kehityksen asiantuntija Hanna-Leena Pesonen kertoi metsäalan toimista kestävän kehityksen varmistamiseksi. Hänen otsikkonaan oli ”Eri tarpeita, mutta sama metsä – miten käytämme metsää kestävällä tavalla?”
Yhteisiä tavoitteita
Hän kertoi, millä tavalla Lapin liitto on toteuttanut vihreää siirtymää: on sovittu yhteisiä päämääriä, määritelty kahdeksan tavoitetta, tehty suunnitelmia hiilineutraalisuuden toimenpiteistä sekä perustettu raati, joka toimi vihreän siirtymän ohjausryhmänä.
-Tavoitteisiin kuuluvat hiilineutraali Lappi, ympäristön ja biologisen monimuotoisuuden suojelu, kestävä matkailu, kestävä arktinen ruoantuotanto, metsän käyttö kestävällä ja ilmastolle myönteisellä tavalla, liikenteen poistojen vähentämisen tukeminen, vihreä energiavallankumous, sekä kiertotalouden kehittäminen, Pesonen kertoi.
Merkittävää metsäteollisuutta
Metsäteollisuus on yksi Lapin suurimmista teollisuuden elinkeinoista. Sen vuosittainen liikevaihto on noin 1,4 miljardia euroa ja se työllistää noin 3400 ihmistä.
-Muita metsän käyttäjiä ovat matkailu, poronhoito, luonnontuotteita valmistava teollisuus ja maatalous. Lapissa on 48 000 yksityistä metsänomistajaa, Pesonen sanoi.
Sitoo hiilidioksidia
Metsä on myös tärkeä hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä ja biologisen monimuotoisuuden turvaamisessa.
-Metsä sitoo noin kolmanneksen ihmisten tuottamista hiilidioksidipäästöistä. Sekä vanha että nuori metsä sitovat hiilidioksidia. Suomessa metsien kasvu vähenee ja sen myötä myös metsän kyky sitoa hiilidioksidia pienenee, Pesonen selitti.
Vuonna 2020 Suomen metsät sitoivat runsaat puolet maan lasketuista hiilidioksidipäästöjen määrästä, joka oli 27,8 miljoonaa tonnia.
-Lapin metsät sitoivat noin 8 miljoonaa tonnia hiilidioksidia, mikä on lähes 30 prosenttia Suomessa sidotusta hiilidioksidimäärästä. Tästä syystä metsämme ovat merkittävä hiilidioksidinielu, Pesonen totesi.
Biologinen monimuotoisuus
Metsät ovat tärkeitä myös biologiselle monimuotoisuudelle.
-Biologisen monimuotoisuuden heikentymisen suurin syy on lahoavien ja vanhojen metsien väheneminen. Pohjois-Suomessa on 14 uhanalaista metsäaluetta, mikä vastaa 56 prosenttia kaikista metsätyypeistä. Lahometsät vähenevät kaikilla Suomen suojelluilla alueilla. Lapin metsissä biologinen monimuotoisuus on kuitenkin vielä runsaampaa kuin muualla Suomessa, Pesonen kertoi.
Suojellut metsät
Lapissa on yli 9 miljoonaa hehtaaria metsäalueita.
-Siitä 28 prosenttia on suojeltu, mikä on eniten koko Suomessa. Suojellusta metsäalasta 98 prosenttia sijaitsee valtion mailla, Pesonen kertoi.
Vihreä siirtymä
Mitkä ovat vihreän siirtymän suurimmat haasteet?
-Vihreä siirtymä on ehdottomasti tarpeellinen. Se edellyttää luopumista fossiilisesta energiasta. Siihen tarvitaan luonnonvaroja, kuten metsiä, malmeja, tuulivoimaa ja avaruutta. Kaikenlainen luonnonvarojen käyttö vaikuttaa ekosysteemiin, Pesonen totesi.
Ajattelutavan muutos
Pesosen mielestä vihreä siirtymä ja kestävään yhteiskuntaan siirtyminen pitää nähdä ajattelutavan muutoksena. Lapin liitto käyttää apuna neuvottelevia kokouksia, kuten kansalaisten metsäraatia, jossa mietitään yhdessä, millä tavoin siirtymä tulee toteuttaa.
-Tarkoitus on laatia suosituksia ilmaston kannalta myönteisestä metsän käytöstä Lapissa. Tavoitteena on löytää tasapaino asukkaiden mielipiteiden ja metsätalouden välillä. Ehdotusten pohjalta työtä jatketaan laatimalla myöhemmin Lapin vihreän siirtymän tiekartta, Pesonen sanoi.
Hän korosti lisäksi, että on tärkeää nähdä metsä osana sosiaalis-ekologista järjestelmää.
-Luonto on kaiken lähtökohta, Pesonen sanoi.
Kent Lidman