2016, Arkisto 11.10.2016 Paula Mikkola
Kieli antaa voimaa sille, mitä sanomme ja teemme. Se on meidän identiteettimme, sanoi Simo Rundgren 29. Pohjoiskalottikonferenssin avauksessaan.

simo-r

Pohjola-Nordenin Lapin piirin puheenjohtaja ja entinen kansanedustaja Simo Rundgren avasi näillä sanoilla 29. Pohjoiskalottikonferenssin Kemissä. Runsaat 140 henkilöä eri puolilta Kalottialuetta osallistui tapahtumaan.

 

Kieliteema

 

-Keskitymme Pohjoiskalotin vähemmistökieliin, jotka yleensä ovat omien paikkakuntiensa vähemmistökielinä. Saamenkielet, Norrbottenin meäkieli ja Pohjois-Norjan kveenin kieli ansaitsevat tulla huomioiduiksi, Rundgren totesi ja jatkoi,

 

-Pohjoisen kansat puhuvat usein myös naapurimaan kieltä ja tästä johtuen monet yrityksetkin ovat laajentaneet toimintaansa yli rajojen. Kielellä on suuri merkitys uusien työpaikkojen syntymisessä Pohjoiskalotilla.

 

Kolmatta kertaa Kemissä

 

Pohjoiskalottikonferenssi järjestettiin Kemissä kolmannen kerran. Aivan ensimmäisen konferenssin aloitteentekijänä oli silloinen Norrbottenin maaherra Ragnar Lassinantti ja tilaisuus pidettiin Torniossa 1960.

-Kemi on ollut konferenssin pitopaikkana vuosina 1964,1990 ja nyt 2016, Rundgren kertoi.

 

Ragnar Lassinantin visio oli, että jokaisesta Pohjoiskalottikonferenssista lähetetään yhteenveto Ruotsin, Norjan ja Suomen pääministereille.

Kemin konferenssin päätökseksi Simo Rundgren teki yhteenvedon asioista, joista tieto lähtee jokaisen maan johdolle. Niihin sisältyvät seuraavat asiat:

*Pohjoiskalotti on keskeinen osa Ruotsin, Norjan ja Suomen arktista aluetta. Odotamme erityistä tukea pohjoisen sosiaalis-taloudellisille alueille ja rajat ylittävälle liikkuvuudelle. Tämän toteuttamisessa alueen sisäiset, itä-länsisuuntaiset yhteydet ovat tärkeitä.

*Vähemmistökielten asemaan ja kulttuuriin pitää kiinnittää huomiota.

*Pohjoismaisen kielisopimuksen pitää käytännössä toteutua kaikissa maissa.

*Ruotsinkielen asema Suomessa on vahvempi kuin suomenkielen asema muissa Pohjoismaissa. On tärkeää korostaa naapurikielten osaamisen merkitystä pohjoismaisen vuorovaikutuksen saavuttamisessa.

*Vähemmistökielten, saamen, kveenin ja meänkielen asemaa pitää vahvistaa kaikissa pohjoismaissa.

*Ruotsin Övertorneålle tulee kehittää kielikeskus meänkielen tukemiseksi.

*Saamelaisten asemaa alkuperäiskansana, jolla on oma kieli ja kulttuuri, tulee vahvistaa.

*Kveeneille ja tornionlaaksolaisille tulee myöntää alkuperäiskansan status.

*Aitoja käsityötuotteita tulee suosia sarjatuotannon sijasta. Sarjavalmistetuille tuotteille tulee määrittää Pohjoismaissa erityinen vero Ruotsin mallin mukaisesti.

*Pakollinen kulttuurin ja kielen koulutus pitää sisältyä opetukseen, sosiaali- ja terveydenhoitoon.

*Pohjoiskalottialueen ammattitutkinnot tulee yhdenmukaistaa ja niissä tulee suosia rajat ylittävää työn vaihtoa.