2020, Uutinen |
18.09.2020 |
Paula Mikkola |
Pohjoiskalotin neuvosto vastaa Pohjoiskalotin Rajaneuvonnan toiminnasta. Tornion toimipisteessä käsitellään pääasiassa Ruotsin ja Suomen välisiä rajaesteitä ja Skibottenin toimipisteessä Norjan, Suomen ja Ruotsin välisiä rajakysymyksiä.
Eniten yksityishenkilöitä
Tornion toimipisteessä rajaestekysymyksistä 374 koski yksityishenkilöitä ja 147 yrityksiä.
-Viime vuonna yksityishenkilöiden kyselyitä tuli 113 ja yrityksiltä niitä tuli 34 tällä aikavälillä, Koivupalo toteaa.
Perustuslain suoja
Mitä kysymykset koskevat?
-Yksityishenkilöiden kohdalla useimmat kyselyt koskevat luonnollisesti sitä, miten rajan yli pääsee. Kun raja suljettiin maaliskuussa, Suomen hallitus unohti silloin kertoa, että kaikilla Suomen kansalaisilla on perustuslain 9. pykälän mukaan oikeus lähteä maasta ja palata tänne. Monet yksityishenkilöt olivat siinä uskossa, että kun Suomesta lähtee ulkomaille, tänne palaaminen ei olisi sallittua. Tämä oli siis aivan väärä tieto. Maaliskuussa vallitsi täysi sekaannus, kun kukaan ei ollut selvillä, mitä määräyksiä oikein pitäisi noudattaa, Koivupalo kertoo.
Vapaa työmatkaliikenne
Yritysten yleisimmät kysymykset koskivat työntekijöiden työmatkaliikennettä ja miten se Ruotsin ja Suomen rajan yli onnistuu.
-Työmatkaliikenne on koko ajan ollut sallittua, kunhan on ollut esittää työnantajalta saatu todistus. Rajan ylittäminen Tornionlaakson alueella on sallittua myös henkilölle, joka omistaa kiinteistön Suomessa tai hänellä on sukulaisia tai muita läheisiä Suomen puolella. Silloin rajanylittäjälle suositellaan omaehtoista karanteenia ja luonnollisesti myös yleisten hygieniamääräysten ja sosiaalisten etäisyyksien noudattamista, Koivupalo selittää.
Ei koske koko kuntaa
Tornionlaakson rajanylityssäännöt eivät koske koko rajakunnan aluetta.
-Niitä sovelletaan Suomessa ja Ruotsissa alueisiin, jotka ovat Tornionjoen ja sitä seuraavan tien välissä. Sen sijaan on tulkintakysymys, missä määrin säännöt ovat voimassa tien toisella puolella, joka on joesta ulompana. Sääntöjä ei pitäisi rajoittaa koskemaan vain osaan rajakunnan aluetta vaan niiden pitäisi koskea koko rajakuntaa, Koivupalo toteaa.
Yrittäjien ja tilapäisesti Suomessa työskentelevien työmatkustamista koskevissa säännöissä on yhä jonkin verran epäselvyyksiä.
-Tästä syystä esimerkiksi Kittilän kaivokselle ei enää palkata rajan yli ruotsalaista työvoimaa, Koivupalo kertoo.
Asiakkaiden menetys
Ennen korona-epidemiaa alueen asukkaat kävivät rajan yli ostoksilla tai ostivat palveluita naapurimaasta.
-Tämä väheni merkittävästi rajojen sulkeuduttua. Monet yritykset menettivät melkein kaikki asiakkaansa. Esimerkiksi Kolarissa toimiva kampaaja menetti 90 prosenttia liikevaihdostaan, koska useimmat hänen asiakkaistaan tulivat Ruotsin puolelta. Saman kohtalon kokivat myös monet kauppiaat ja liikkeet esimerkiksi Haaparannalla ja Torniossa, joissa oli totuttu asioimaan rajan yli. Toinen esimerkki on nuuska, jota ei voi ostaa Suomesta. Pimeillä markkinoilla saattoi joutua maksamaan nuuskatornista 150 euroa Suomen puolella, Koivupalo kertoo.
Kyselytutkimus
Pohjoismainen Rajaesteneuvosto teki yhdessä Pohjoiskalotin Rajaneuvonnan ja muiden pohjoismaisten rajaneuvontojen kanssa keväällä kyselytutkimuksen siitä, miten Covid-19 viruksen leviämisen estämiseksi laaditut kansalliset strategiat ovat vaikuttaneet rajaseutujen asukkaisiin esimerkiksi Tornionlaaksossa. Vastauksia tuli 1669 ihmiseltä. Ne osoittivat, että rajat ylittävät työmatkat, verotus, epäselvä tiedottaminen, kulttuurivaihto, rajakauppa, sosiaalinen yhteydenpito ja perhesuhteiden hoitaminen olivat yleisimpiä ongelmia.
Suuria ongelmia
Vastanneista 82 prosenttia sanoi kohdanneensa suuria ongelmia, kun he olivat halunneet tavata perheitään toisessa Pohjoismaassa. Lähes 59 prosenttia kertoi rajatarkastusten olleen suuri ongelma. Yleisesti hämmennystä aiheutti myös se, ettei tiennyt kumman maan rajoituksia pitää noudattaa.
-Tuloksista käy selkeästi ilmi, että erilaiset kansalliset strategiat ovat vaikuttaneet kielteisesti Tornionlaakson asukkaisiin ja luoneet uusia rajaesteitä. Toivon, että kyselyn tulokset antavat ajattelemisen aihetta ja johtavat jatkossa tiiviimpään keskusteluun ja yhteiseen näkemykseen Pohjoismaiden välillä, Koivupalo toteaa.
Lisäys 250 prosenttia
Norjan ja Suomen rajalla tiedusteluiden määrä on kasvanut 250 prosenttia.
-Näistä viidennes tuli eri viranomaisilta, kunnilta tai muilta julkisilta tahoilta, kertoo Pohjoiskalotin Rajaneuvonnan Skibottenin toimipisteestä Riitta Leinonen.
Sähköinen henkilötunnus vaaditaan
Monet yhteyttä ottaneista käyvät töissä rajan yli yhdessä maassa ja asuvat toisessa.
-Norjassa kaikki julkiset virastot ovat olleet kiinni, mistä on koitunut suuria ongelmia. Vakuutuskassat, verotoimistot, NAV ja muut ovat kehottaneet ottamaan yhteyttä sähköisten kanavien kautta. Sitä varten tarvitaan sähköinen henkilötunnus, jonka voi saada ainoastaan käymällä henkilökohtaisesti jossakin verotoimistossa Norjan puolella. Tämähän ei ole ollut mahdollista, koska kaikki toimistot olivat kiinni, Leinonen selittää.
Jaettu huoltajuus johti karanteeniin
Yritysten ja työntekijöiden kysymykset koskivat yleensä verotusta, lomautuksia, vakuutusasioita ja päivärahoja. Yksityishenkilöiltä tuli myös paljon kysymyksiä siitä, miten voi tavata sukulaisia rajan yli.
-Eräs tapaus koski lasta, jonka vanhemmilla on yhteishuoltajuus, mutta toinen vanhemmista asui Norjassa ja toinen Suomessa. Jonkin aikaa vaadittiin 14 päivän karanteeni, jotta lapsi pääsi toisen vanhemman luo, Leinonen kertoo.
Logistiikkaongelmia
Rajojen sulkeminen aiheutti myös logistiikkaongelmia.
-Pohjois-Norjaan tullessaan monet suomalaiset ja muualta Norjasta tulevat matkustavat Ruotsin läpi. Kun Ruotsin raja suljettiin, he joutuivat matkustamaan pitkiä kiertoteitä. Siitä tuli kallista ja vaivalloista, Leinonen sanoo.