Uutinen 24.11.2020 Paula Mikkola
-Rajat ylittävää yhteistyötä on näinä aikoina koeteltu. Korona on heikentänyt vapaata liikkuvuutta rajan yli. Meillä on ollut tapana käydä töissä rajan yli ja rajayhteistyötä on vuosien kuluessa syvennetty esimerkiksi Tornion ja Haaparannan välillä, joka koetaan yhdeksi kaupungiksi. Näin totesi Pohjoiskalotin neuvoston puheenjohtaja Linda Frohm, kun neuvosto keskusteli pandemian vaikutuksista Pohjoiskalotin yhteistyöhön hiljattain pidetyssä kokouksessaan.

Pohjoiskalotin neuvosto hyväksyi julkilausuman, jossa nostetaan esiin miten valtioiden erilaiset strategiat viruksen leviämisen estämiseksi ovat haitanneet yhteistyötä Pohjoiskalotilla. Pohjoismaiden ja EU:n tulee nyt yhdessä pyrkiä varmistamaan, ettei tulevien kriisien hallinta aiheuta vakavia seuraamuksia raja-alueille.

Vapaa liikkuvuus on heikentynyt

Julkilausumassa todetaan, että korona-pandemia on häirinnyt merkittävästi Pohjolan ja EU:n vapaata liikkuvuutta. Pandemia on vaikuttanut suuresti Pohjoismaiden väliseen läheiseen yhteistyöhön, joka on saanut väistyä, kun kansalliset ohjeistukset ovat muuttaneet yhteistyön edellytyksiä.

-Pohjoiskalotin maakunnilla on pitkät yhteiset maarajat. Kun laajalla alueella asuu vähän ihmisiä ja markkinat ovat kaukana, Pohjoiskalotin ihmisillä on ollut tapana liikkua pitkiä matkoja. Kun asutus on harvaa, yritystoimintaa on kehitetty valtion rajoja huomioimatta riittävän asiakasmäärän varmistamiseksi. Tämä koskee myös yhteiskunnallisten palvelujen järjestämistä, jossa palveluita on vaihdettu rajan yli, julkilausumassa todetaan.  

Erilaiset strategiat

Viime aikoina pandemia on jälleen kiihtynyt ja virus leviää nopeasti koko Pohjolassa.

-Pohjoismaiden erilaiset strategiat estää viruksen leviämistä ovat aika ajoin sulkeneet rajat kokonaan. Esimerkiksi Ruotsin Haaparannan ja Suomen Tornion kaupunkien rajalle pystytettiin joksikin aikaa mellakka-aita erottamaan ne toisistaan. Kansalliset toimenpiteet ja vallitseva lainsäädäntö asettivat kansalaiset eriarvoiseen asemaan sen perusteella, kummalla puolella rajaa he asuvat, Pohjoiskalotin neuvoston julkilausuma sanoo.

Uusia rajaesteitä

Rajojen sulkeminen on synnyttänyt monia uusia rajaesteitä niille, jotka ovat riippuvaisia rajan yli liikkumisesta.

Yritykset ja rajankävijät ovat ihmetelleet, pitääkö heidän noudattaa työssäkäyntivaltion vai asuinmaan sääntöjä.  Kuinka pitkälle työvelvoite ulottuu, jos toinen maa päättää kokonaan sulkea rajan ja näin estää rajan yli työssäkäyviä pääsemästä työpaikoilleen? Mitä työntekijän työvelvoite tarkoittaa palkan ja mahdollisen korvauksen kannalta, jos työntekijä joutuu työttömäksi rajan sulkemisen takia?

Kotipaikkaa ja työvelvoitteen laajuutta koskevat kysymykset ovat nousseet esille, kun viruksen leviämisen estämiseksi tehdyt toimenpiteet ovat vaikeuttaneet työpaikalle pääsyä toisessa maassa. Pohjoismaisen verosopimuksen perussääntö on, että palkasta maksetaan vero siihen maahan, jossa töitä tehdään. Kun monet ovat pandemian aikana tehneet töitä kotoa käsin, on herännyt suuri huoli siitä, mitä muuttuneet verotusperusteet tulevat merkitsemään palkansaajalle.

Protektionismi lisääntyy

Pohjoiskalotin valtioiden erilaiset strategiat voivat johtaa myös muihin epäsuotuisiin seuraamuksiin.

-Ruotsin koronastrategia perustuu yksilön omaan vastuuseen. Suomessa ja Norjassa strategia on keskittynyt rajoituksiin ja kieltoihin, joilla estetään yksittäistä henkilöä levittämästä tartuntaa. Pohjolassa viranomaisiin luotetaan vahvasti. Erilaisten korona-toimenpiteiden vuoksi kansat on asetettu vastakkain, mikä on johtanut protektionismin ja kansallistunnon vahvistumiseen, Pohjoiskalotin neuvoston julkilausumassa todetaan.

Vakavia seuraamuksia

Tällä voi olla vakavia seuraamuksia Pohjoiskalotin alueen yhteistyölle.

-Pandemia voi vaikuttaa rajat ylittävään liikkuvuuteen tulevaisuuden työmarkkinoilla. Työnantajat, joihin pandemia on vaikuttanut, pitävät rajan yli työssäkäyvän työntekijän palkkaamista riskinä. Työntekijätkin ovat tulleet tietoisiksi riskeistä, joita toisessa maassa työssäkäyntiin voi liittyä. Tämän hetken toimivaa, yhteiskunnallisten palveluiden läheistä yhteensovittamista maiden välillä voidaan joutua arvioimaan uudelleen, Pohjoiskalotin neuvosto pelkää. 

Toimitaan yhdessä

Pohjoiskalotin neuvosto vaatii nyt valtioilta strategioita ja toimenpiteitä, joilla tällaiset tilanteet voidaan välttää uusien kriisien yhteydessä.

-Pohjoiskalotin neuvoston mielestä Pohjoismaiden pitää toimia enemmän yhdessä, jotta voidaan varmistaa ettei tulevien kriisien hallinta aiheuta raja-alueilla vakavia seurauksia. Myös kriisien aikana pitää pystyä säilyttämään rajat ylittävän yhteistyön perustaso, jotta rajat ylittävät julkiset palvelut pysyvät toiminnassa, julkilausumassa vaaditaan.

Luottamuksen murentuminen

Tämän pohjalta Pohjoiskalotin neuvosto painottaa, että Pohjoismaiden ja EU:n pitää tehdä töitä maiden välisen luottamuksen säilyttämiseksi ja ylläpitämiseksi.

-Pohjoiskalotin neuvosto tulee selvittämään, miten alueet pyrkivät parantamaan omaa sopeutumiskykyään. Yksi ilmiö, jonka pandemia ja valtioiden erilaiset toimenpiteet ovat aiheuttaneet, on murentunut luottamus naapurimaihin ja kansallisiin poliitikkoihin. Pandemian seurauksena on myös alettu pohtia, onko järkevää, tarkoituksenmukaista tai turvallista rakentaa palvelutarjontaa valtioiden rajojen yli, Pohjoiskalotin neuvosto toteaa.