Kuunnelkaa mitä ihmiset sanovat

2019, Uutinen 29.01.2019 Paula Mikkola
Norjan biotalousinstituutin, NIBIOn tutkijan Björn Egil Flön viesti Nordregio foorumille oli selkeä: Kuunnelkaa, mitä ihmiset puhuvat.

Hän määritteli itse esityksensä ”kriittiseksi näkemykseksi kaupungin ja maaseudun välisestä suhteesta – miten tärkeää on kuulla, mitä maaseudulta tulevat viestit kertovat”.

Huolestuttavia merkkejä

Flön mielestä näkyvissä on huolestuttavia merkkejä siitä, että poliitikot eivät kuuntele, mitä ihmiset sanovat.

-Meillä on USA:n Trump ja Iso-Britannian brexit. Niistä voi tulla sellainen kuva, etteivät ihmiset tiedä, mitä he haluavat, hän sanoi.

Mitä tapahtui 1980-luvulla?

Flön mielestä se, mitä nyt tapahtuu maaseudulla, on seurausta siitä, mitä tapahtui 30 vuotta sitten.

-Meillä oli 1950-luvulta 1980-luvulle saakka sosiaalidemokraattinen järjestys, jota luonnehtivat sekatalous ja vahva maaseutu. Ideologia oli teollistumisen perintöä. Sitten tapahtui jotain; yhteisvastuullisesta maaseudun kehittämisestä siirryttiin yksilön vastuuseen ja vahvasta maaseutupolitiikasta uusliberaaliin maaseutupolitiikkaan, Flö kertoi.

Muutto kaupunkeihin

Norjan väestöstä asui puolet maaseudulla 1980-luvulla.

-Seuraavien kymmenen vuoden aikana 20 syrjäisintä maaseutukuntaa menettivät kolmanneksen asukkaistaan. Norjan 430 kunnasta 210 menetti väestöään 20 vuoden aikana. Vuonna 2018 Norjan väestöstä asuu 70 % kaupungeissa, Flö kertoi.

Kulttuurinen muutos

Uusi maaseutupolitiikka on osa kulttuurista muutosta.

-Siirrytään materiaalisesta edustuksesta sosiaaliseen ja ylempi keskiluokka määrää kuluttamisen mallin. Vallitsevana on yksilökeskeisyys. Maaseudun toiminta rakentuu hankkeiden varaan, Flö kertoi.

Hän jakaa maaseutupolitiikan kolmeen aikakauteen.

– 1900-1940-luvuilla maaseutupolitiikka oli moraaliin perustuvaa. 1950-1980-luvuilla se perustui sekatalouteen. 1980-luvun jälkeen on toteutettu uusliberaalia maaseutupolitiikkaa, Flö totesi.

Kuoleva maaseutu

Tällä kehityksellä on suuria seurauksia maaseudulle.

-Norjan maaseutupolitiikka tekee hidasta kuolemaa. Suljemme sairaaloita, poliisiasemia, kauppoja ja posteja maaseudulla. Se on haikeaa. Meillä on kuitenkin vielä aikaa muuttaa kehityksen suuntaa paremmaksi, Flö sanoi lopuksi.