2022, Uutinen |
23.01.2022 |
Paula Mikkola |
Hanke käynnistyi maaliskuussa 2020 ja päättyy tämän vuoden joulukuussa. Olemme kertoneet siitä näillä sivuilla jo aikaisemmissa artikkeleissa.
Hankkeessa ovat mukana Pohjoiskalotin neuvosto, Luulajan tekninen yliopisto, Koulutus Nord, koulutuskuntayhtymä OSAO, koulutuskuntayhtymä Lappia ja Oulun ammattikorkeakoulu.
-Pyrimme rakentamaan rajat ylittäviä verkostoja ja kehittämään osaamista esimerkiksi kouluttamalla henkilökuntaamme ja oppilaita. Edistämme elinikäistä oppimista. Meidän pitää tiedottaa hankkeen toiminnasta ja tehdä tunnetuksi rajat ylittävän työskentelyn mahdollisuuksia, Törmälehto kertoi.
Hankkeessa julkaistiin viime vuonna raportti Mentaalisista rajaesteistä, joita koetaan työssäkäynnissä Ruotsin ja Suomen välisen rajan yli. Raportin pohjalta hanke suunnittelee jatkotoimia toteuttamisen loppuajalle.
Rajattomat työmarkkinat
Greater Copenhagen tarkoittaa Kööpenhaminan, Skoonen, Själlandin ja Hallandin välistä poliittista yhteistyötä.
-Yhteisten työmarkkinoiden luominen on meille yksi tärkeimpiä poliittisia painopistealueita, kertoi Greater Copenhagenin asiantuntija Kate Plaskonis.
Toiminnan visiona on tehdä alueesta kestävän kasvun ja elämänlaadun keskus. Se tarkoittaa yhteistyötä ja saavutettavuutta yrityksille ja ihmisille.
-Muita painopisteitä ovat infrastruktuurin laajentaminen, vihreä kasvu, digitalisaatio ja biotiede, Plaskonis sanoi.
Kiinteä yhteys Juutinrauman yli
Painopisteiden konkreettisina tuloksina odotetaan, että Ruotsissa asuvalla työntekijä, joka haluaa käydä töissä Tanskan puolella tai päinvastoin, ei enää kohtaa rajaesteitä; saamme rakennettua toisen kiinteän yhteyden Juutinrauman yli Helsingborgista Helsingöriin sekä metron Malmön ja Kööpenhaminan välille.
-Pyrimme maailmanmestareiksi yksityisissä ja julkisissa biotieteen innovaatioissa. Haluamme olla Euroopan ykkösiä digitaalisten ratkaisujen luomisessa ja Euroopan Silicon Valley vihreiden teknologiaratkaisujen kehittäjinä, Plaskonis kertoi.
Osaajapulaa
Greater Copenhagenillakin on pulaa ammattitaitoisesta työvoimasta. Alueella työskentelee 2,1 miljoonaa työntekijää, joista monet ovat korkeasti koulutettuja. Se on innovaatiotoiminnan ja erityisesti vihreän tutkimuksen johtava alue.
-Kärsimme työvoimapulasta. Eniten meiltä puuttuu IT-, tekniikan ja rakennusalan työntekijöitä. Vihreää siirtymää varten tarvitaan uutta työvoimaa. Meillä on verotuksen alan rajaesteitä ja meiltä puuttuu rajat ylittävä tilastointi. Pidemmällä tähtäimellä tarvitsemme täysin yhtenäiset työmarkkinat, aktiivisia koulutustoimia sekä maapallon laajuista osaajakaartia, Plaskonis totesi.
Pohjoismainen yhteistyö
Kate Plaskoniksen mielestä pohjoismaisella yhteistyöllä voidaan tehdä paljon.
-Voimme vaihtaa osaamista ja kokemuksia. Voimme yhdessä kehittää uusia ja muuttaa vanhoja metodeja. Yhteisen lobbauksen ja toimenpiteiden avulla voimme tarttua yhteisiin haasteisiin, hän sanoi.
Kent Lidman