Uutinen 16.12.2019 Paula Mikkola
-Tavoitteena on lisätä yhteistyötä rajan yli, ehdottaa toimenpiteitä julkisen sektorin yhteistyön esteiden poistamiseksi ja kehittää julkisen sektorin palveluita Norjan ja Suomen rajaseuduilla. Tämän kertoi Suomen valtionvarainministeriön neuvotteleva virkamies Noora Heinonen puhuessaan Tromssassa työvoiman liikkuvuutta käsitelleessä seminaarissa.

Suomen tuore hallitusohjelma toteaa, että Pohjoismaat ovat Suomen luonnollisimpia yhteistyökumppaneita.

-Kaikissa pohjoismaissa arvostetaan demokratiaa, avoimuutta ja hyvinvointivaltiota. Pohjoismaat pyrkivät olemaan maailman yhtenäisin alue. Suomi haluaa helpottaa yleistä liikkuvuutta Pohjoismaiden välillä ja sitä silmällä pitäen pyrkii aktiivisesti poistamaan todettuja rajaesteitä. Samoin pyrkimyksenä on huolehtia siitä, ettei Pohjoismaiden välille synny uusia rajaesteitä, hallitusohjelmassa todetaan.

Selvitys yhteistyöstä

Tähän toimintaa liittyy selvitys Norja-Suomi rajakuntien yhteistyöstä. Selvitystyö käynnistyi toukokuussa ja päättyy joulukuun lopussa 2019. Tekijänä on Lapin yliopiston professori Mirva Lohiniva-Kerkelä.

-Selvityshenkilön raportti on varsinainen kartoitus, Heinonen kertoi.

 Liikkuvuus rajojen yli

Selvitys koskee Enontekiön, Utsjoen, Inarin ja Sodankylän kunnan rajayhteistyötä.

-Tarkoitus on katsoa sosiaali- ja terveydenhuollon, pelastustoimen ja opetusalan viranomaisten yhteistyötä. Tarkastellaan näiden palveluiden saatavuutta, työvoiman ja elinkeinoelämän liikkuvuutta tällä raja-alueella. Selvityksessä tehdään myös ehdotuksia rajaesteiden poistamiseksi, Heinonen sanoi.

 Rajaesteiden poistaminen

Tavoitteena on hankkia lisää tietoa julkisista palveluista ja poistaa palveluiden käytön rajaesteitä.

-Ehdotukset voivat sisältää toimenpiteitä lainsäädännön muuttamiseksi, viranomaiskäytäntöjen parantamiseksi tai vain tiedonvälityksen tehostamiseksi, Heinonen sanoi.

Saamenkielisiin palveluihin kiinnitetään erityistä huomiota.

-Selvityksessä nostetaan esiin kysymyksiä yhteistyön tarpeesta saamenkielisten palveluiden varmistamiseksi, muun muassa mielenterveyden hoidossa, Heinonen kertoi.

 Seuraavaksi Ruotsi-Suomi selvitys?

-Samanlainen selvitys tarvitaan myös Suomen ja Ruotsin rajayhteistyöstä, sanoi Pellon kunnanjohtaja Eero Ylitalo.

-Aluksi ajatuksena oli tehdä myös siellä vastaava selvitys, mutta lopulta päätettiin keskittyä vain Suomi-Norja rajakuntiin. Suomi-Ruotsi kysymykset voidaan kenties ottaa uudelleen esiin myöhemmin, Heinonen totesi.