2018, Uutinen |
03.12.2018 |
Paula Mikkola |
Camilla Bondareva kertoi, että matkailu kasvaa kaikkialla, mutta nopeimmin pohjoisessa.
-Ruotsissa Lappi on vahvimmin kasvava matkailukohde. Vuosien 2010 ja 2020 välillä matkailutoiminnan liikevaihdon kasvun arvioidaan lähes kaksinkertaistuvan, noin 4,2 miljoonasta kruunusta 8,2 miljoonaan kruunuun. Tällä hetkellä matkailu työllistää 4000 henkilöä ja yöpymisiä on 360 000, Bondareva kertoi.
Maapalloistuminen lisää matkailijoiden määrää
Mikä on kasvun syynä?
-Globalisaatio on yksi syy siihen, että ihmiset matkustavat enemmän maailmalla. Myös kaupungistuminen ja ilmastonmuutos vaikuttavat asenteisiin ja käyttäytymiseen niin, että meille tulee enemmän matkailijoita. Houkuttelemme erityyppisiä ihmisiä. Yksi ryhmä on uteliaat luontoihmiset ja löytöretkeilijät, toinen ryhmä on elämästä nauttijat ja kolmas ryhmä pitää juhlimisesta ja hauskanpidosta. Kaksi ensimmäistä ryhmää etsiytyy luontokohteisiin kun taas kolmas ryhmä enimmäkseen valitsee suurempia kaupunkeja, Bondareva selitti.
Digitalisaatio vaikuttaa myös matkailuun.
-On helpompi löytää majoitusta ja matkoja, jos itse etsii netistä. Tämä nopeuttaa myös matkailun yksilöitymistä. Valtioiden rajat menettävät merkityksensä, kun kaikki löytyy digitaalisesta ympäristöstä, Bondareva sanoi.
Rajatonta matkustamista
Rajaton matkustaminen on yksi keskeinen teema Visit Arctic Europe Interreg-hankkeessa, jota on toteutettu 2015-2018. Siinä kaikki kolme Pohjoiskalotin matkailuorganisaatiota ovat olleet kumppaneina.-Kyse on siitä, että saman matkan aikana voi vierailla kaikissa kolmessa maassa. Digitaalisista varausjärjestelmistä löytyy alueita, joilla halutaan käydä maiden rajoista huolimatta. Hanke on onnistunut erittäin hyvin ja suunnittelemme nyt sen toista vaihetta, Visit Arctic Europe 2, vuosille 2018-2020, Bondareva kertoi.
Yhteinen alue
Rauno Posio on johtanut Visit Arctic Europea. Hankkeen tarkoituksena on lisätä pienten ja keskisuurten matkailuyritysten välistä yhteistyötä Suomen ja Ruotsin Lapissa, Pohjois-Norjassa ja Saamenmaassa.
-Meillä on ollut tiivistä yhteistyötä ja olemme käynnistäneet yhdessä isoja panostuksia. Tästä on syntynyt kasvua Pohjoiskalotilla. Hankkeessa isona tehtävänä oli markkinoida aluetta yhtenä yhteisenä matkakohteena, Posio kertoi.
Mitä hankkeessa on tehty?
-Kyse on pitkälle verkostojen rakentamisesta ja läsnäolosta eri tapahtumissa. Olemme keskittyneet Saksan, Iso-Britannian ja Benelux-maiden markkinoihin, mutta myös Kiinaan ja joihinkin muihin Aasian markkinoihin. Matkailijat eivät näe valtioiden välisiä rajoja, Posio totesi.
Matkailun kasvua
Tuloksista kertoo alueen matkailuyritysten tulojen kasvu 30 miljoonalla eurolla.
-Olemme laskeneet, että hankkeesta on syntynyt 400 uutta työpaikkaa ja 300 000 lisäyöpymistä. Tarkoituksena on tehdä Arktisesta Euroopasta houkutteleva, kestävä ja ympärivuotinen matkailukohde, Posio kertoi.
Mitä uudessa Visit Arctic Europe 2 –hankkeessa tehdään?
-Tavoitteemme on saada hankkeeseen mukaan 125 yritystä, kun ensimmäisessä vaiheessa yrityksiä oli mukana 90. Yöpymisten määrää alueella pyritään lisäämään 10 prosenttia. Ympärivuotisuus on keskeinen tavoite, samoin kuin digitaalisen ja mobiilisaavutettavuuden parantaminen. Osallistuvien yritysten välistä yhteistyötä lisätään ja alueen matkailua vahvistetaan pitkän aikavälillä. Avainsanoja ovat kestävyys, digitaalisuus, markkinointi ja tuotekehitys, Posio sanoi.
Saamelainen kulttuurifestivaali
Yksi Pohjoiskalotin vetovoimainen tapahtuma on saamelainen kulttuurifestivaali Riddu Riddu.
-Se on kansainvälinen alkuperäiskansojen festivaali. Toimimme rajattomasti ja pidämme festivaalia kulttuurisena vetovoimatekijänä, kertoi Riddu Riddun festivaalijohtaja Sandra Márjá West.
Tapahtuma käynnistyi 1991 ja tänä vuonna Pohjois-Norjan Kaivuonon Manndalin-laaksossa oli 6853 kävijää festivaalilla, joka pidettiin heinäkuun puolivälissä.
-Meillä on kansainvälinen järjestelyorganisaatio ja opimme toisiltamme rajoista huolimatta. Olemme riippuvaisia Barentsin alueen yhteistyökumppaneista. Meillä on ollut joitakin ongelmia venäläisten ryhmien kanssa, jotka eivät ole saaneet viisumeita eivätkä ole päässeet tapahtumaan mukaan, West kertoi.
Ei-kaupallinen
Festivaali ei tavoittele voittoa.
-Kyse on ruohonjuuritason, ihmisten välisestä kansainvälisestä yhteistyöstä. Saamelaiskulttuuri ja muiden alkuperäiskansojen kulttuurit ovat tapahtuman keskiössä. Pyrimme kehittämään saamelaiskulttuuria ja jaamme esimerkiksi stipendejä. Järjestämme myös koulutusta, esimerkiksi tänä vuonna hip hop kurssin, West kertoi.