Uutinen 17.08.2021 Paula Mikkola
-Pohjoiskalotin yhteinen mineraalistrategia tarkoittaa ainutlaatuista yhteistyötä. Tällä alalla ei tehdä samanlaista yhteistyötä missään muualla maailmassa, paitsi kenties jollain Länsi-Afrikan alueella. Tämä johtuu siitä, että YK on määritellyt mineraalit kansalliseksi omaisuudeksi, joka tulee käyttää oman maan hyväksi. Asian kertoo Georange aatteellisen geologisen yhdistyksen puheenjohtaja Håkan Tarras-Wahlberg, joka vetää Pohjoiskalotin mineraalistrategian esiselvityshanketta.

Pohjoiskalotin neuvosto päätti viime marraskuun syyskokouksessaan laatia selvityksen Pohjoiskalotin yhteisen mineraalistrategian koostamisen edellytyksistä. Pohjoiskalotin neuvoston valmisteluryhmä, Nordlannin maakuntahallinto ja Georange tekivät sopimuksen esiselvityksen laatimisesta. Selvitykseen sisältyy kartoitus, asiantuntijoiden arvioita, kuvaukset mahdollisuuksista, ajankohtaisista ja strategisista kysymyksistä sekä hankesuunnitelma Pohjoiskalotin mineraalistrategian laatimista varten.

Työskentelevät esiselvityksen parissa

Håkan Tarras-Wahlbergin lisäksi esiselvitystä ovat Georangessa tekemässä Anna Kumpula Kostet ja Sinnika Sjunnesson.

Nordlannin maakuntahallinto on koonnut selvitystä varten työryhmän Nordlannin, Lapin liiton, Troms-Finnmarkin ja Norrbottenin edustajista. Työryhmää johtaa Stig Olsen Nordlannin maakuntahallinnon kansainvälisestä yksiköstä. Loppuraportin on määrä valmistua tämän vuoden joulukuussa ja se esitellään Pohjoiskalotin neuvostolle kevätkokouksessa ensi vuoden puolella.

Työryhmä

Håkan Tarras-Wahlberg on työskennellyt monia vuosia samankaltaisten asioiden parissa eri puolilla maailmaa.

-Itse asiassa tämä on ensimmäisiä isompia toimeksiantojani Ruotsiin palaamisen jälkeen. Työryhmän lisäksi meillä on referenssiryhmä, jossa on mukana kaivosalan ja poronhoidon edustajia sekä poliitikkoja, hän kertoo.

Tärkeä mineraalialue

Työn taustalla on maailman kasvava mineraalien ja metallien tarve esimerkiksi kännyköitä, tietokoneita, sähköautoja ja monta muuta käyttöä varten. Maailman metallien ja mineraalien kulutuksen on laskettu lähes kaksinkertaistuvan vuoteen 2060 mennessä.   

Pohjoiskalotti on yksi Euroopan merkittävimmistä mineraali- ja kaivosalueista. Sillä on edellytykset kehittyä ympäristön kannalta kestävässä kaivannaistoiminnassa maailman johtavaksi alueeksi vihreän siirtymän myötä.

Ruotsin suurin mineraalivaranto on Norrbottenin ja Västerbottenin alueella ja LKAB tuottaa 90 prosenttia EU:n rautamalmista. Suomen kaivosten tuotanto on kaksinkertaistunut viimeisten kymmenen vuoden aikana. Pohjois-Norjassa mineraalitoimiala työllistää ainakin 1100 henkilöä ja vuonna 2019 sen liikevaihto oli liki 3 miljardia kruunua.

Yhteistyöalue

Håkan Tarras-Wahlberg toteaa, että Pohjoiskalotti on jo nyt kolmen Pohjoismaan tärkeä yhteistyöalue.

-Täällä on hyvät edellytykset rajat ylittävälle mineraaliyhteistyölle, hän sanoo.

Esiselvityksessä tarkastellaan muun muassa mitkä säännöt ja lait ohjaavat mineraalien käsittelyä kussakin maassa.

-Tarkastelemme useita eri kysymyksiä, esimerkiksi kunkin maan mineraalilöydöksiä, kaivostoimintaan liittyviä veroja ja maksuja. Näissä Suomen ja Ruotsin järjestelmät ovat melko samanlaisia, mutta Norjassa käytännöt ovat erilaiset, Tarras-Wahlberg kertoo.

Alkuperäiskansojen oikeudet

Toinen tärkeä asia esiselvityksessä on alkuperäiskansojen oikeudet.

-Näissä asioissa maiden välillä on jonkin verran eroavuuksia. Alkuperäiskansojen oikeudet on tärkeää ottaa huomioon, kun metalleja ja mineraaleja aiotaan louhia, Tarras-Wahlberg toteaa.

Muita tarkasteltavia kysymyksiä ovat muun muassa mineraalien omistus ja valtioiden rooli, olemassa oleva kaivos- ja mineraalituotanto, ilmasto- ja ympäristötyö, asiaan vaikuttava lainsäädäntö, lupaprosessit, kaivostoiminnan sosiaalinen hyväksyttävyys, fyysinen ympäristö, työympäristö ja maankäytön ristiriidat.

-On myös tärkeää selvittää, kuinka läpinäkyviä näissä asioissa ollaan eri maissa, Håkan Tarras-Wahlberg sanoo.