Uutinen |
23.04.2022 |
Paula Mikkola |
Olemme uutisissa aikaisemmin kertoneet tekeillä olevasta selvityksestä. Pohjoiskalotin neuvosto päätti viime vuonna tilata sen Georange konsulttiyritykseltä, joka nyt esitteli työn lopputuloksen Rovaniemen kokoukselle.
Lupaavia mineraalialueita
Pohjoiskalotilla sijaitsee useita Euroopan lupaavimpia alueita löytää niitä metalleja ja mineraaleja, joita tarvitaan vihreän ja digitaalisen siirtymän toteuttamiseen.
Anna Kostet kertoi, että yhteinen mineraalisuunnitelma luo monia haasteita, mutta myös mahdollisuuksia. Vahvuuksia ovat Pohjoiskalotin harva asutus, vakaat demokratiat, suhteellisen hyvä infrastruktuuri ja yhteinen näkemys vihreän siirtymän tärkeydestä ilmastonmuutoksen takia. Samalla meidän tulee kuitenkin myös ottaa huomioon alueen kulttuuriperinteet, kuten poronhoito, kalastus ja metsästys, luontomatkailu ja muu luonnonkäyttö. Alueelta puuttuu lisäksi ammattitaitoisia osaajia.
Suuri kiinnostus
Mineraalisuunnitelman selvitystä on vetänyt työryhmä, jossa on ollut edustajia koko Pohjoiskalotin alueelta. Sen tukena on toiminut asiaan liittyvistä tahoista koottu viiteryhmä, jonka jäsenet ovat olleet viranomaisten, poroelinkeinon, tutkimuslaitosten ja mineraalitoimialan edustajia sekä nuoria.
Lopputulos vahvistaa, että yhteisen mineraalistrategian laatiminen herättää laajasti kiinnostusta Pohjoiskalotin alueella.
Iso haaste
Anna Kostetin mukaan viiteryhmä oli hyvin yksimielinen nyt esiteltyyn selvitykseen sisältyvistä asioista.
-Selvityksen laatiminen on ollut haasteellista. Meillä väestö ikääntyy ja työvoiman saanti on iso kysymys. Sen lisäksi pitäisi paikallisten asukkaidenkin saada toiminnasta jotakin hyötyä niillä alueilla, joissa mineraalien louhintaa aloitetaan, Kostet totesi.
Esiselvitys
Pohjoiskalotin neuvosto tulee raportin pohjalta nyt tutkimaan edellytyksiä käynnistää Pohjoiskalotin yhteisen mineraalistrategian esiselvitys.
-Monessa teemassa tarvitaan vielä syventäviä selvityksiä konkreettista, rajat ylittävää hanketta varten. Lisäksi pitää tarkastella maiden erilaisiin lupakäytäntöihin liittyviä kysymyksiä, maankäyttöä, ristiriitatilanteiden ratkaisuja, osaavan työvoiman saantia, poronhoitoa, ympäristö- ja talousvaikutuksia, Kostet sanoi.
Hän kertoi Georangen olevan kiinnostunut jatkamaan työtä esiselvityksen puitteissa.
-Siihen tarvitaan lisää yhteistyökumppaneita, esimerkiksi lääninhallituksia, maakuntahallintoja, saamelaisia ja porotaloutta sekä toimialan edustajia, jotka on myös tärkeää saada mukaan, Kostet totesi.
Saamelaisia pitää kuunnella
Troms-Finnmarkin maakunnanneuvos Björn Inge Mo piti selvitystä hyvänä.
-Kyse on resurssien yhteisestä käytöstä. Kysymykset ovat vaikeita ja moniin asioihin pitää kiinnittää huomiota. Pitää kuunnella saamelaisia ja alkuperäisväestöä heidän oikeuksiensa näkökulmasta niin, etteivät he suhtaudu kaikkeen toimintaan kielteisesti, Mo sanoi.
Lapin liiton Mika Riipi totesi, että selvitys sisältää useita näkökulmia.
-Mielestäni on tärkeää, että Pohjoiskalotin neuvosto jatkaa tätä työtä ja etsii siihen yhteistyökumppaneita koko NSPA-alueelta, hän sanoi. NSPA on pohjoisimman Ruotsin, Norjan ja Suomen harvaan asuttujen alueiden yhteistyöverkosto.
Uusi Piilaakso
-Pohjoiskalotista voi tulla mineraalien Piilaakso. Alueelta löytyy siihen osaamista ja voimaa, Anna Kostet sanoi.
-Yhteinen näkemys on tärkeä. Samoin se, että otamme jatkotyöhön mukaan myös alueiden EU-toimistot, sanoi Pohjoiskalotin neuvoston puheenjohtaja Tanja Joona Lapin liitosta.
Kent Lidman