Uutinen | 30.09.2022 | Paula Mikkola |
Noin sata osallistujaa kaikkialta Pohjolasta kokoontui foorumiin, jonka Ruotsi-Suomi-Norja Rajaneuvonta (aikaisemmin Pohjoiskalotin Rajaneuvonta) järjesti yhteistyössä Pohjoismaiden ministerineuvoston, Pohjoiskalotin neuvoston, Troms-Finnmarkin maakuntahallinnon ja Storfjordin kunnan kanssa.
Itsekin rajaseudun asukas
Foorumissa juhlittiin Rajaneuvonnan Skibotnin toimipisteen kymmenvuotista toimintaa. Olemme aikaisemmin jo kertoneet viime marraskuussa Helsingissä järjestetyistä Tornio-Haaparannan toimipisteen kymmenvuotisjuhlista.
Anne Beate Tvinnereim kertoi varttuneensa Haldenissa, joka on Ruotsi-Norja rajaseutua. Näin hän ymmärtää hyvin millaista rajalla eläminen on.
-Meille rajaseudun asukkaille rajoja ei ole olemassa. Siksi tuntui väärältä pystyttää rajat uudelleen pandemian aikana. Nyt meidän pitää tehdä yhteistyötä, päättää vähentää ja poistaa rajaesteitä. Siinä työssä Rajaneuvonnan toiminta on tärkeää, hän sanoi.
Ukrainan sota vahvistaa yhteistyötä
Tvinnereimin mielestä Ukrainan sota on tehnyt Pohjoiskalotin yhteistyöstä entistä tärkeämpää.
-Meillä on Pohjoiskalotin, Barentsin ja Arktinen neuvosto. Ensi vuonna Norja on Arktisen neuvoston puheenjohtajana ja meidän pitää jatkaa pohjoisten naapurivaltioiden yhteistyön laajentamista, vahvistaa vihreää siirtymää ja kilpailua. Kun Suomi ja Ruotsi liittyvät Naton jäseniksi, pohjoisen yhteistyö vahvistuu entisestään. Se tulee osaltaan toteuttamaan Pohjoismaiden yhteistä visiota tulla maailman kestävimmäksi ja yhtenäisimmäksi alueeksi vuoteen 2030 mennessä, Tvinnereim totesi.
Rajaesteiden vähentäminen
Hän kertoi, miten vuonna 2014 Pohjoismaiden pääministereiden perustama Rajaesteneuvosto on tehnyt järjestelmällistä työtä rajaesteiden poistamiseksi ja vähentämiseksi.
-Se voi koskea eläkkeisiin, pankkitunnuksiin tai väestönrekisteriin liittyviä asioita. Haluan myös korostaa, miten tärkeää on vahvistaa saamelaisten rajat ylittäviä oikeuksia. Siinä asiassa teemme hyvää yhteistyötä Saamelaiskäräjien ja pohjoismaisen Saamelaisneuvoston kanssa maiden välillä. Rajaton liikkuvuus valtioiden rajojen yli on kaikkien oikeus täällä pohjoisessa, Tvinnereim sanoi.
Arvokasta työtä
Suomen pohjoismaisen yhteistyön ministeri Thomas Blomqvist (Rkp) oli mukana videon välityksellä. Hänkin kehui Rajaneuvonnan toimintaa.
-Rajaneuvonta tekee korvaamattoman arvokasta työtä. Se käsittelee rajaesteitä ja etsii niihin pohjoismaisia ratkaisuja. Se luo mahdollisuuksia rajat ylittävään talousyhteistyöhön ja pitää huolen Pohjoismaiden rajattomasta yhteistyöstä Pohjoiskalotilla, hän sanoi.
Vihreä siirtymä
Blomqvist piti Pohjoiskalottia tärkeänä alueena myös vihreän siirtymän kannalta.
-Täällä rakennetaan akkutehtaita ja täältä löytyy paljon vihreään siirtymään tarvittavia raaka-aineita. Meillä on suuria yhteisiä haasteita, mutta myös monia mahdollisuuksia. Meidän pitää vaalia Pohjoiskalotin rajatonta yhteistyötä, Blomqvist sanoi ja korosti myös pohjoismaisen vision merkitystä pohjoisen yhteistyölle.
Täynnä mahdollisuuksia
Maakunnanneuvos Ronald Waernes Troms-Finnmarkin maakuntahallinnosta nosti myös esiin Pohjoiskalotin merkityksen mahdollisuuksien alueena.
-Me maakuntahallinnossa pidämme Rajaneuvonnan toimintaa välttämättömänä, jotta voimme onnistua mm. vihreän siirtymän toteuttamisessa. Tarvitsemme joustavaa yhteistyötä rajan yli, etenkin nyt, kun koko Pohjoiskalotin pitää löytää uutta työvoimaa, hän sanoi.
Isoja investointeja
Pohjoisen vihreä siirtymä vaatii suuria investointeja.
-Kaikki tarvitsevat yhteistyötä. Meidän pitää vaihtaa tietoja keskenään paikallisesti, alueellisesti ja elinkeinoelämän toimijoiden välillä. Toteuttamisessa meidän pitää vähentää kaikkia rajaesteitä, Ronald Waernes totesi.
Kent Lidman