Uutinen 27.01.2020 Paula Mikkola
-Meidän ei ehkä kannata päästä kokonaan eroon ilmastohuolesta. Se on luonnollinen reaktio todettuun ongelmaan. Sen sijaan meidän pitää keskittyä siihen, miten autamme nuoria suhtautumaan ilmastoa koskeviin huoliin ja elämään niiden kanssa aktiivisesti ja rakentavasti. Näin sanoi Örebron yliopiston professori Maria Ojala puheessaan Rovaniemen Arctic Spirit tapahtumassa nuorten aktiivisesta osallistumisesta ilmastonmuutosta koskeviin asioihin.

Ojala kertoi, että ilmastonmuutokseen voi olla eri lähestymistapoja.

-Siihen voi suhtautua pragmaattisesti, eettisesti tai tietopohjaisesti. Siksi on tärkeää ottaa myös nuoret mukaan sosiaalisiin ja yhteiskunnallisiin muutoksiin, joita ilmaston muutos tuo mukanaan, Ojala sanoi.

Eivät ole uhreja

Ojala muistutti, että nuoret eivät ole mikään homogeeninen ryhmä.

-Nuoret eivät ole ilmastonmuutosta koskevien tunteidensa uhreja. Suhtautuminen on erilaista ja se riippuu tunteista, sitoutumisesta, vaikutteista ja olotilasta, Ojala kertoi.

 Nuorten parissa tehty tutkimus

Hän on tehnyt ruotsalaisnuorten keskuudessa tutkimuksen ilmastonmuutokseen suhtautumisesta. Nuoret luokiteltiin kolmeen ikäryhmään; 11-12 vuotiaat, teini-ikäiset ja nuoret aikuiset. He saivat kertoa ilmastonmuutokseen sopeutumisen strategioistaan, huolistaan ja toiveistaan.

-On olemassa kaksi päästrategiaa. Toinen on tunnepohjainen, jossa negatiivisia tunteita pyritään vähentämään. Toinen on ongelman ratkaisuun tähtäävä strategia, jossa pyritään löytämään keinot vähentää huolestuneisuutta ja stressiä, Ojala kertoi.

 Kieltäytyy uskomasta ilmaston muutokseen

Tunnepohjaisessa suhtautumisessa nuori voi kieltäytyä uskomasta ongelman olemassaoloon esimerkiksi selittämällä, että lämpeneminen on hyvä asia.

-Nuoren mielestä ei ole aihetta huoleen. Ilmastonmuutosta ei tapahdu. Ihmisillä pitää aina olla jotain jota murehtia, sillä se ajaa yhteiskuntaa eteenpäin. Ilmastonmuutosta ei suuremmin pohdita, koska se ei tule toteutumaan, Ojala selitti.

 Yksilökohtaiset strategiat

Ratkaisukeskeiset strategiat ovat usein yksilökohtaisia.

-Nuori voi lukea, miten jäät sulavat, ja pohtia miten siihen voisi itse vaikuttaa. Nuoresta voi tulla varovainen, joka välttää tekemästä asioita, jotka nopeuttavat ilmastonmuutosta. Nuori voi myös kehottaa vanhempiaan ja muita läheisiä matkustamaan töihin linja-autolla oman auton käytön sijaan, Ojala kertoi.

 Yhteisöllinen osallistuminen

Hän pitää yhteisöllistä osallistumista myönteisenä ilmiönä.

-Huolet helpottuvat ja syntyy tunne, että voi elää oppiensa mukaan. On hyvä saada uutta tietoa, nuorelle syntyy verkostoja ja hän saa uusia ystäviä. Se tuo myönteisiä kokemuksia ja antaa aikaa nauttia luonnosta. Lopputuloksena yhteisöllinen strategia voi kääntää huolestumisen positiivisiksi tunteiksi ja toiveiksi, Maria Ojala sanoi.