Uutinen |
14.01.2025 |
Kent Lidman |
Luulajan kulttuuritaloon oli viime marraskuussa kokoontunut arviolta 150 osallistujaa Pohjoismaista ja myös muualta maailmalta, esimerkiksi Brasiliasta. Samana päivänä, kun tapahtuma alkoi, Luulajaan satoi lunta ja tuli talvi.
Pohjola kulkee kohti vihreää
Foorumin teemana oli ”Pohjola kääntyy kohti vihreää”. Kahden päivän aikana osallistujat saivat kuunnella luentoja, osallistua työpajoihin ja opintokäynneille. Foorumi järjestettiin juuri Luulajassa siksi, koska Pohjois-Ruotsissa on menossa monia suuria vihreän siirtymän investointeja ja hankkeita.
Ilmastopäästöt
Tilaisuuden ensimmäinen puhuja oli Jukka Heinonen Islannin yliopistosta. Hän on tutkinut, miten Pohjoismaiden ilmastopäästöt kulkeutuvat muihin maihin kulutuksen myötä, muun muassa siksi, että Pohjoismaalaiset matkustavat paljon. Tämä on ristiriitaista sen kuvan kanssa, että Pohjoismaat olisivat edelläkävijöitä ilmastonmuutosten vaikutusten vähentämisessä. Mitä ongelmia tähän ristiriitaan liittyy?
Elämäntyyli
Jukka Heinonen totesi, että kysymys on erityisesti Pohjoismaiden elämäntyylistä ja miten pohjoismaalaiset itse sen käsittävät.
-Kyse on esimerkiksi siitä, miten hyödykkeitä tuotetaan ja kulutetaan. Yksi tapa lisätä ilmastoajattelua on panostaa kiertotalouteen, kierrätykseen ja kestäviin materiaaleihin. Ne ovat käytössä pidempään ja ovat täten ympäristön kannalta parempia. Uskon henkilökohtaiseen sitoutumiseen eri tavoin, Heinonen sanoi.
Lentävät paljon
Henkilökohtaisten hiilidioksidipäästöjen näkökulmasta Pohjoismaat eivät sijoitu kovin hyvin kulutustapojensa vuoksi.
-Esimerkiksi ne, jotka eivät aja autoa, näyttävät lentävän enemmän ulkomaille. Paljon kävelevät lentävät myös eniten ulkomailla, Heinonen sanoi.
Ilmastoneutraalit kaupungit
Heinosen esityksen jälkeen oli paneelikeskustelu teemasta ”Ilmastoneutraalit kaupungit – onko se mahdollista?” Lähtökohtana oli se tosiasia, että monella Pohjolan kaupungilla on hyvin kunnianhimoisia ilmastotavoitteita, mutta onko todella realistista ajatella, että kaupunki voisi olla ilmastoneutraali?
Nordregion tutkija Luciane Aguiar Borges kertoi, että yhä useammat ihmiset muuttavat maaseudulta kaupunkeihin.
-Kaupungistuminen on megatrendi. YK on laskenut, että vuonna 2050 seitsemän ihmistä kymmenestä asuu kaupungeissa. Kaupungit tuottavat 70 prosenttia fossiilisista päästöistä, Borges selitti.
Miten kaupungeista saadaan ilmastoneutraaleja?
-Pitää antaa valta paikallistasolle, perustaa kansallisia verkostoja, jotka tukevat kaupunkien ilmastoneutraalisuuden toteutumista, välttää tavoitteiden välisiä ristiriitoja ja löytää keinot sovittaa yhteen ympäristötavoitteet ja kestävä kehitys, Borges sanoi.
Tavoitteiden saavuttaminen on mahdollista
Mika Uolamo toimii Oulussa kaupunginarkkitehtina. Hän uskoo, että kaupungit voivat saavuttaa ilmastotavoitteensa.
-Se tuntuu meistä realistiselta. Meillä on poliitikkojen päättämät ilmastotavoitteet. Panostamme sähköistämiseen ja meidän alueellamme on paljon tuulivoimaa, Uolamo kertoi.
Lundin kaupungin kestävyysstrategi Susanna Bruzell uskoo myös oman kaupunkinsa saavuttavan ilmastotavoitteensa.
-Ilmastoneutraalius vuoteen 2030 mennessä on iso haaste. Suurelta osin kyse on joukkoliikenteestä ja energiajärjestelmistämme, Bruzell sanoi.
Yhteinen ongelma
Ruotsin ilmastoneutraalien kaupunkien, Viable Cities, Carina Aschen kertoi, että monella Ruotsi kaupungilla on suuria ilmastotavoitteita.
-Moni kaupunki tavoittelee ilmastoneutraalisuutta vuoteen 2030 mennessä. Olemme edenneet jo pitkälle muihin Euroopan maihin verrattuna. Kaupungit tekevät myös yhteistyötä. Ilmastoneutraalisuus on yhteinen ongelma, Aschen totesi.
Erilaisia kaupunkeja
Suomen hiilineutraalien kuntien Hinku-verkoston edustaja Santtu Karhinen totesi, että kaupungit ovat hyvin erilaisia.
-Kaupungeilla on myös erilaiset mahdollisuudet tulla ilmastoneutraaleiksi. Joillekin se on helpompaa kuin toisille. Yhteiskunnan, yksityisen sektorin ja yritysten välinen yhteistyö on myös tärkeää, Karhinen sanoi.
Onnistuu ilmastotavoitteissa
Henrik Börsting Aagaard Vejlen kunnan suunnittelu- ja enegiaosastolta on varma, että he onnistuvat ilmastoneutraalisuuden tavoitteiden saavuttamisessa 2030 mennessä.
-Kasvava liikenne ja joukkoliikenne ovat yksi ongelma. Olemme pyrkineet saamaan paikallis- ja aluetason toimijat mukaan ja olemme varmoja, että saavutamme ilmastotavoitteet, Aagaard totesi.
Kent Lidman