Uutinen |
21.03.2022 |
Paula Mikkola |
Rautajoki korosti myös, että monet pohjoisen suurhankkeet liittyvät vihreään siirtymään.-Kemiin rakennetaan suurta bioteollisuuslaitosta, mikä on ilmaston ja koko maailman kannalta hyvä asia. Se vaikuttaa koko alueen kehitykseen. Isoja rakennushankkeita varten tarvitaan talvimerenkulkua. Tämä edellyttää tehokkaampia ja suurempia jäänmurtajia Barentsin alueelle. Tässä asiassa Suomen ja Ruotsin pitää tehdä yhteistyötä Venäjän kanssa, Rautajoki sanoi.
Matkailu on toinen sektori, jonka korona-pandemian jälkeen odotetaan lähtevän uudelleen kasvuun.
-Lapin matkailu on lähtenyt taas kehittymään ja sama näkyy ehkä myös naapurimaissa. Yhteistyötä tarvitaan myös tällä sektorilla, Rautajoki sanoi.
Venäjän kauppa on vähentynyt
Kirkkoniemen sijoitusrahaston (Kirkenes Fondsforvaltning) edustaja Hans Christian Dall Nygård kertoi, että kaupankäynti ja liiketoiminta Venäjän kanssa kasvoi nopeasti vuoteen 2014 saakka, jolloin Venäjään kohdistuneet sanktiot otettiin käyttöön, kun Venäjä oli ottanut haltuunsa Krimin niemimaan.
-Kaupankäynti Venäjän kanssa kasvoi 30 vuoden ajan ennen sanktioiden asettamista ja Venäjän markkinat kehittyivät suotuisasti. Pakotteet ovat vaikuttaneet kaupankäyntiin ja Venäjälle investoiminen on tullut hankalammaksi. Vienti muihin maihin on helpompaa, joten kaupankäynti ja investoinnit Venäjälle ovat vähentyneet, Dall Nygård sanoi.
Venäläisiä investointeja
Venäjän Norjan suurlähettiläs Teimuraz O. Ramishvili toi konferenssiin Venäjän ulkoministeri Sergey Lavrovin terveiset, että hän odottaa Barentsin yhteistyön kasvavan (tämä tapahtui päivää ennen Ukrainan miehitystä).
-Haluamme pitää ovet avoinna yhteistyölle. Meidän arktiselle alueelle on suunnitteilla suuria investointeja, esimerkiksi infrastruktuuriin, satamiin ja teihin sekä jäänmurtajiin, Ramishvili kertoi.
Hän toivoo kansalaisten välisen yhteistyön lisääntyvän Barentsin alueella.
-Haluamme tehdä yhteistyötä paikallisella, alueen ja keskushallinnon tasolla. Kansalaisyhteistyön ja kaupankäynnin lisäksi toivomme monien muidenkin sektoreiden yhteistyötä, esimerkiksi lääketieteen ja tutkimuksen aloilla, Ramishvili sanoi.
Lyhempi merireitti
Tschudi Shipping Companyn Felix Tschudin mukaan Luoteis-Venäjälle on tehty infrastruktuuri-investointeja esimerkiksi kaivosten ja metalliteollisuuden yhteyteen. Hän näki myös uusia mahdollisuuksia Venäjän pohjoispuolelta kulkevassa, Euroopan ja Aasian välisessä laivaliikenteessä.
-Pohjoinen merireitti lyhentää kuljetusmatkan 20 päivään, kun matka Afrikan ympäri kestää 45 päivää, Tschudi kertoi.
Hänkin on pannut merkille Venäjänkaupan vähentymisen 2014 jälkeen.
-Pakotteita pitää kunnioittaa. Olemme menettäneet sopimuksia ja olleet Venäjän kanssa vähemmän yhteyksissä pakotteiden voimaantulon jälkeen, Tschudi kertoi.
Työvoiman löytäminen vaikeaa
Ölen Betongin toimitusjohtaja Atle Berge kertoi, että hänen yrityksellään on ollut monia urakoita Venäjän puolella.
-Meillä on ollut Murmanskissa palkattuna useita henkilöitä, mutta nyt heitä on vähemmän. Tapahtumien vuoksi ihmiset ovat pelänneet mennä Murmanskiin töihin ja meillä on ollut vaikeuksia saada palkattua sinne henkilöitä, hän kertoi.
-Venäjän tilanteen epävakaus on ongelma. Tarvitsemme esimerkkejä menestyksellisestä Venäjä-yhteistyöstä, Felix Tschudi sanoi.
Liian pienet markkinat
Tiina Jortikka-Laitinen on arktisten investointimahdollisuuksien lähettiläs.
-Arktiset markkinat eivät ole riittävän suuret vaan yritykset hakevat laajempia markkinoita. Monet ovat kääntäneet katseensa globaaleille markkinoille. Pohjoinen merireitti antaa meille tähän uusia mahdollisuuksia, hän sanoi.
Arktis ja ilmastonmuutos kiinnostavat monella taholla.
-Barcelonassakin on arktinen keskus. Ilmastonmuutoshan vaikuttaa myös Välimeren ympärillä oleviin valtioihin, Jortikka-Laitinen totesi.
Kent Lidman