2018, Uutinen 04.02.2018 Paula Mikkola
Tutkimukset ja tilastot vahvistavat, että korkeat itsemurhaluvut ja nuorten paha olo ovat yleisiä monilla arktisen alueen seuduilla.

 

Miten arktisen alueen nuoret saadaan voimaan paremmin?

Kysymystä pohdittiin Rovaniemen Arctic Spirit tapahtuman seminaarissa.

-Voin vain todeta, että monet arktisen alueen nuoret voivat huonosti. Tekemämme tutkimukset todistavat sen, kertoi Oulun yliopiston arktisen tutkimuksen professori, lääkäri Arja Rautio.

Arktisella alueella voidaan huonommin

Tutkimukset osoittavat, että arktisilla alueilla on tulevaisuudessa enemmän ikääntyneitä ihmisiä ja vähemmän nuoria.

-Arktisella alueella asuvilla on pidempi odotettu elinikä, korkeampi kuolleisuus, enemmän sairauksia, enemmän onnettomuuksia ja väkivaltaa. Asukkaat tupakoivat ja käyttävä enemmän alkoholia ja huumeita. Mielenterveys on huonompi kuin muualla maailmassa. Paljon useampi yrittää itsemurhaa, Rautio kertoi.

Ilmastonmuutos vaikuttaa myös ruoan ja puhtaan veden saantiin.

Perheen tuki

Nuoret saavat joissakin osissa arktista aluetta paljon vähemmän tukea perheiltään kuin muualla maailmassa.

-Esimerkiksi Grönlannissa vain noin 50 % nuorista saa perheiltään tukea maailmalle lähtiessään. Venäjän arktisella alueella luku on 58 % ja monilla muilla alueilla yli 70 %. Nuorten työttömyys on myös korkea arktisella alueella. Naiset ovat yleensä korkeammin koulutettuja ja enemmän töissä kuin miehet, Rautio kertoi.

Miten auttaa nuoria?

Mitä tässä tilanteessa pitäisi tehdä?

-On tärkeää, että nuorten auttamiseen saadaan enemmän resursseja. Perustetaan valtakunnallinen kriisiverkosto, johon on helppo saada yhteyttä. Lisätään nuorten mahdollisuuksia olla mukana päättämässä heitä itseään koskevista poliittisista asioista. Kutsutaan nuoria mukaan konferensseihin ja työpajoihin. Keskitytään auttamaan nuoria kohti parempaa oloa. Yhdistetään tutkimus ja käytännön soveltaminen. Nämä ovat keinoja, joita on ehdotettu arktisen alueen nuorten olojen parantamiseksi, Arja Rautio kertoi.

Auttaa nuoria

-Pyrimme joka päivä työskentelemään kokonaan tai osittain nuorten olon parantamiseksi, kertoi neuvoja Kyla Kakfwi Scott Kanadan Luoteisterritorioista.

-Tämä on valtava ongelma Pohjois-Venäjällä. Moni nuori potee huonoa oloa, kertoi Arkangelin lääketieteellisen yliopiston Yury Sumarokov.

-Meidän pitää osoittaa, mitä etuja arktisella alueella elämisestä on, esimerkiksi että saatavilla on puhdasta vettä. Ilmaston muutos aiheuttaa joillakin arktisilla alueilla sellaisia ongelmia, että juomavesi pitää nykyisin ostaa. Tämän kanssa käsi kädessä tulevat erilaiset terveysongelmat, kertoi Lapin yliopiston Lydia Heikkilä.

Saamelaiset suurkaupungeissa

Heikkilä tutkii saamelaisten tilannetta Suomessa.

-Puolet saamelaisista ja 70 % saamelaislapsista asuu varsinaisen saamelaisalueen ulkopuolella. Heidän on vaikea tietää, miten elää saamelaisena suurimmissa kaupungeissa. Kyse on kielestä, kulttuurista ja miten ne siirtyvät seuraavalle saamelaissukupolvelle.

Kaupungit eivät noudata sääntöä, jonka mukaan jokaisella on oikeus oppia äidinkieltään. Nuorten saamelaisten hyvinvoinnin kannalta on tärkeää, että he voivat elää saamelaisina suurimmissa kaupungeissa. Monia saamelaislapsia myös syrjitään, Lydia Heikkilä kertoi.

Itsemurhat tavallisia

-Meillä on sama haaste. Arktisen alueen alkuperäisväestöllä on ongelmia, kun he asettuvat asumaan kaupunkeihin. On vaikeaa säilyttää oma kieli ja kulttuuri. Kuka ottaa vastuulleen heidän auttamisen, Kyla Kakfwi Scott pohti.

Yury Sumarokov on tutkinut muun muassa miksi itsemurhat ovat niin yleisiä arktisen alueen nuorten keskuudessa.

-Itsemurhat ovat kolme kertaa yleisempiä nuorten miesten kuin nuorten naisten keskuudessa. Venäjällä korkein itsemurhatiheys on nenetseillä, kun taas Murmanskin oblastin alueella se on alhaisin. Itsemurhaan liittyy usein alkoholi, huumeet ja väkivalta. Monet tekevät itsemurhan keväällä ja rakkausongelmat voivat olla niihin osasyynä, Sumarokov kertoi.

-Suomessa tehty tutkimus osoittaa, että yksinäisyys voi ajaa itsemurhaan. Nuorilla miehillä ei ole ketään, kenelle puhua, samalla tavalla kuin nuorilla naisilla on, kertoi Oulun yliopiston Anna Reeta Rönkä.