2020, Uutinen 27.05.2020 Paula Mikkola
-Rajaestetyö on ollut tärkeimpiä toimintojamme vuoden 2019 aikana. Nyt koronavirus hankaloittaa tätä työtä, totesi Pohjoiskalotin neuvoston valmisteluryhmän puheenjohtaja Kenneth Sjaunja, kun hän esitteli Pohjoiskalotin neuvoston toimintakertomusta ja tilinpäätöstä vuodelta 2019 neuvoston kevätkokoukselle.

Pohjoiskalotin neuvoston toinen tärkeä tehtävä on edistää yhteistyötä ja hanketoimintaa rajojen yli Pohjoiskalotilla.

Toimintakertomuksesta ilmenee, että Pohjoiskalotin neuvosto on vastaanottanut vuoden 2019 aikana 10 hankehakemusta ja myöntänyt tukea viidelle hankkeelle. Neuvoston alainen hanketoiminta on käsittänyt 15 projektia, joista neljä on saatu päätökseen toimintavuoden aikana ja yksi hankehakemus on vedetty takaisin.

Yhteistyöohjelma

Pohjoiskalotin neuvoston toiminnan pohjana on Pohjoismaiden ministerineuvoston aluepoliittinen yhteistyöohjelma vuosille 2017-2020. Se sisältää kolme painopistettä: kestävä maaseutukehitys, innovatiiviset ja muuntautumiskykyiset alueet sekä kestävät kaupungit ja kaupunkikehitys.

Pohjoiskalotin neuvoston toiminta on keskittynyt seuraaviin valittuihin teemoihin:

Aluepolitiikka

Pohjoiskalotin neuvoston pyrkii lisäämään yhteistyötä kysymyksissä, jotka ovat jäsenmaakunnille ja rajakunnille tärkeitä.  Tärkeänä osana tätä työtä on osallistuminen Pohjoismaiden ministerineuvoston Kestävän maaseutukehityksen teemaryhmän toimintaan.

Vuonna 2019 teemaryhmä piti kaksi kokousta. Se julkaisi useita analyysejä ja selvityksiä, jotka löytyvät englanniksi osoitteesta https://nordregioprojects.org/rural/

Tässä on niistä muutamia: ”Rural Norden” (Pohjolan maaseutualueet) on laaja kuvaus maaseutualueiden tulevaisuuden kehitysnäkymistä, trendeistä ja haasteista väestönkehityksen ja työmarkkinoiden näkökulmasta katsoen.

”Nordic Attractiveness Index” (Pohjolan houkuttelevuusindeksi) kehitti menetelmiä houkuttelevuuden mittaamiseen, valitsi muutamia kuntia kustakin Pohjoismaasta ja teki niissä tapaustutkimuksen sekä analysoi alueelta poismuuttoa ja alueen tulomuuttoa.

”A rural perspective on disparities in education and employment outcomes” (Koulutuksen ja työllistymisen erot maaseudun näkökulmasta) tutki mitkä asiat vaikuttivat maaseudun nuorisotyöttömyyteen ja nuorten passiivisuuteen sekä vaikuttavatko niihin kulttuuri ja perinne.

Pohjoiskalotin neuvosto järjesti lisäksi yhteistyössä Finnmarkin maakuntahallinnon kanssa Suomen ja Norjan välisen rajan kuntien tapaamisen, jossa keskusteltiin yhteisistä haasteista ja yhteistyön mahdollisuuksista rajan yli.

Rajan mahdollisuudet

Tämän teeman alla Pohjoiskalotin neuvoston tärkein tehtävä on rajaestetyön organisointi Pohjoiskalotin Rajaneuvonnan Tornion ja Skibotnin konttoreiden kautta. Ne auttavat yksityishenkilöitä, yrityksiä ja organisaatioita etsimään ratkaisuja rajat ylittävässä yhteistyössä koettuihin esteisiin. Vuoden 2019 aikana toimipisteet rekisteröivät 3079 yhteydenottoa eri kanavien kautta. Pohjoiskalotin Rajaneuvonta on lisäksi järjestänyt 17 eri työpajaa ja seminaaria sekä kolme verkostokokousta. Henkilökunta on luennoinut 15 tapahtumassa ja osallistunut lisäksi 40 muuhun tilaisuuteen.

Rajaneuvonta on myös aktiivisesti työskennellyt sellaisten rajaestekysymysten kanssa, jotka on jo aikaisemmin rekisteröity, muttei vielä ratkaistu. Niitä ovat esimerkiksi rajat ylittävät arvokuljetukset sekä tullaus ja arvonlisäveromaksut vietäessä tavaroita tilapäisesti Norjan puolelle. Yhteistyössä Pohjoismaiden Rajaesteneuvoston kanssa on vuoden aikana löydetty ratkaisu esimerkiksi liikkuvan elintarvikemyyntipisteen hyväksymiseksi Suomessa ensimmäiseksi maahantulopaikaksi eläinperäisille elintarvikkeille.

Uusia esiin tulleita rajaesteitä ovat muun muassa Ruotsin takuueläkkeen maksu toisessa Pohjoismaassa asuvalle eläkeläiselle ja muutokset EU:n säädöksissä, jotka koskevat kasvien ja kasviperäisten tuotteiden tuontia EU:n alueelle EU:n ulkopuolisesta maasta, mikä Pohjoiskalotin tapauksessa tarkoittaa tuontia Norjasta.

Pohjoiskalotin Rajaneuvonnan elinkeinoelämälle suunnatun palvelun kehittämiseen tähtäävä Interreg-hanke on päättynyt toimintavuoden aikana. Hankkeessa on oltu yhteydessä 160 yritykseen ja rakennettu malli yrityskysymysten systemaattista käsittelyä varten Pohjoiskalotin Rajaneuvonnalle.

Väestönkehityksen haasteet ja osaavan työvoiman saanti

Rajat ylittävän liikkuvuuden lisääminen ja kannustaminen laajempaan rajat ylittävään yhteistyöhön ovat tämän toiminnan keskiössä. Pohjoiskalotin neuvosto on tukemassa ”Sami Musihkkaakademiija” Interreg-hanketta, joka kehittää saamelaismuusikoiden ammatillista koulutusta. Sen kohderyhmänä ovat nuoret ja aikuiset henkilöt, jotka haluavat parantaa ammattitaitoaan saamelaisen ja modernin musiikin aloilla.

”Arctic Skills 2019” oli Norjan, Suomen, Venäjän ja Ruotsin ammattiin opiskelevien nuorten kilpailu, joka järjestettiin Kirkkoniemessä. Sen tarkoituksena oli ammattiosaamisen kehittäminen ja verkostojen luominen toimijoiden välille yli rajojen.

”Integration Nordkalotten” esiselvityksessä tutkittiin, miten kolmannen sektorin toimijat ovat mukana alueelle muuttavien integroimisessa Pohjoiskalotin työmarkkinoille.

Suomen Valtiovarainministeriön teettämä selvitys rajat ylittävästä yhteistyöstä ja sen esteistä Suomen ja Norjan välillä tarkasteli yhteistyön nykytilaa monilla yhteiskunnan aloilla sekä työvoiman liikkumisen ja elinkeinotoiminnan edellytyksiä Suomen ja Norjan rajaseuduilla. Pääsihteeri Paula Mikkola ja Pohjoiskalotin Rajaneuvonnan Riitta Leinonen olivat mukana ministeriön työryhmässä, joka näiden lisäksi kartoitti saamenkielisten julkisten palveluiden saatavuutta ja erityisesti rajatyöntekijöiden kokemia ongelmia. Selvityksen loppuraportti luovutettiin Suomen kuntaministerille helmikuussa 2020.

Pohjoiskalotin neuvosto myönsi tukea Lapin yliopiston Arktisen keskuksen hankkeelle ”Human Migration in the Cap of North”. Hanke laatii selvityksen, miten arktisen alueen valtiot toimivat maahanmuutto- ja integraatiokysymyksissä.

Ympäristöyhteistyö

Pohjoiskalotin ympäristöneuvosto edistää alueen ympäristö- ja luonnonsuojeluviranomaisten yhteistoimintaa. Tavoitteena on parantaa Pohjoiskalotin ympäristön tilaa. Vuoden 2019 aikana ympäristöneuvosto on toteuttanut ”Mires and Wetlands in the North Calotte” hankkeen, jossa kartoitettiin suo- ja kosteikkoalueiden tilaa, erityisesti palsasoiden tilannetta, sekä soihin liittyviä ilmastonmuutoskysymyksiä. Hanke päättyi Vesisaaressa järjestettyyn kokoukseen, jossa osallistujat pohtivat yhdessä mihin toimenpiteisiin viranomaisten tulisi selvitystulosten perusteella ryhtyä.

EU:n vesipuitedirektiivin mukaan kaikilla Pohjoiskalotin maakunnilla on yhteinen hallintovastuu valtioiden rajaylittävistä vesialueista. Pohjoiskalotin ympäristöneuvoston puitteissa viranomaiset ovat kokoontuneet keskustelemaan yhteisistä kysymyksistä ja rajat ylittävien vesialueiden yhteisestä hallinnoinnista.

Kokemustenvaihto ja identiteetti

Tämän toiminnan alle kuuluvat rajat ylittävät panostukset yhteisten kulttuurihankkeiden toteuttamiseen. Lisäksi siihen sisältyy yhteisten kokoontumispaikkojen järjestäminen, jotta eri alueiden edustajat voivat tavata toisiaan ja suunnitella laajempaa yhteistyötä.

Pohjoiskalotin neuvosto on osarahoittajana ”Aktene” Interreg-hankkeessa, joka vuosien 2017-2020 aikana pyrkii vahvistamaan Storuman-Helgelandin alueella olevaa eteläsaamelaista yhteisöä sekä kehittämään Tärnabyn ja Hattfjelldalin saamelaiskeskusten toimintaa. Lisäksi Pohjoiskalotin neuvosto on tukenut Tornionlaakson teatterin No niin –kabareeta, joka teki syksyllä kiertueen Ruotsin ja Suomen Tornionlaaksossa.

Pohjoiskalotin neuvoston työtä ja toimintaa pitää tehdä näkyvämmäksi. Perustietoa toiminnasta löytyy ruotsalais-norjalaisilta ja suomenkielisiltä kotisivuilta. Vuonna 2019 tavoitteena oli julkaista kotisivulla viikoittain keskimäärin kaksi uutisartikkelia. Neuvosto on julkaissut 73 uutistekstiä vuoden aikana kotisivulla ja osan niistä myös Facebookissa, jossa neuvostolla on 120 seuraajaa.