![]() |
![]() |
![]() |
Kysymys on siitä, miten vihreälle siirtymälle saadaan sosiaalinen hyväksyntä ja vahvistetaan siihen osallistamista. Siirtymää ajavat suurelta osin kansalliset ja kansainväliset tavoitteet.
Muutoksen hyväksyntä
Kristian Borchin mielestä muutoksille pitää saada hyväksyttävyys monelta eri tasolta.
-Meillä on yhteiskunta, jota voidaan usein johtaa keskitetyillä päätöksillä; kansalaiset, joiden pitää saada jotain hyötyä; ja markkinat, joiden pitää hyväksyä muutos ja esimerkiksi siirtyä ostamaan vihreää energiaa, Borch luetteli.
Ostaa vapaaksi
Hän otti esimerkkinä Norjassa käydyn kiistan Forsenin tuulivoimapuiston rakentamisesta, joka toteutettiin vastoin saamelaisten tahtoa. Saamelaiset valittivat Norjan Korkeimpaan oikeuteen päätöksestä, koska heidän mukaansa puisto oli laittomasti rakennettu ja pitäisi purkaa.
-Silloin valtio tarjosi 90 miljoonan kruunun korvausta kuudelle poronhoitajaperheelle, jotta voimalaa ei purettaisi. Voiko tällä tavalla ostaa itsensä vapaaksi epädemokraattisista päätöksistä? Borch kysyi.
Erilaisia prosesseja
Hän kertoo, miten suunnitteluprosessit ja vihreä siirtymä toteutuvat Pohjoismaissa eri tavoin.
-Norjassa suurhankkeiden suunnittelu on hyvin keskitettyä. Vihreästä siirtymästä voidaan tehdä päätös, mutta siinä ei aina huomioida paikallisia toiveita tai oikeuksia, Borch kertoi.
Tanskassa hajautettu päätöksenteko
Tanskassa suunnitteluprosessit ovat hajautettuja. Niissä tarvitaan kuitenkin osaamista, jota ei useinkaan ole saatavilla paikallisesti.
Ruotsissa hiilidioksidiveroilla on jo pitkä historia.
-Ainoastaan Suomessa on onnistuttu rakentamaan paikallisesti vihreää energiaa tyydyttävällä tavalla. On tärkeää saada suunnitteluun mukaan kansalaiset, joihin vihreän siirtymän toteutus tulee vaikuttamaan, Borch korosti.
Kent Lidman