2018, Uutinen |
04.10.2018 |
Paula Mikkola |
Yksi syy osaajien puutteeseen on nuorten poismuutto Kalottialueelta. Tämän vahvisti Finnmarkin maakunnan koulutusjohtaja Margunn Blix.
-Sen lisäksi, että nuoret muuttavat pois, syntyy vähemmän lapsia. Yhä harvemmat jatkavat opintojaan ja nyt onkin tärkeää saada useampi nuori opiskelemaan pidemmälle, Blix sanoi.
Yhteistyöhanke ammattiin opiskeleville
Yksi koulutukseen painottuva hanke on Arctic Skills (arktiset taidot). Se on eri ammattioppilaitosten yhteistyö- ja kilpailuhanke, jota Pohjoiskalotin neuvostokin on tukenut. Hankkeeseen osallistutaan Lapista, Murmanskista, Finnmarkista ja Norrbottenista ja hanke toimii myös yhteistyössä Norjan World Skills organisaation kanssa. Hankkeen kokonaisbudjetti on noin 5 miljoonaa Norjan kruunua.
-Arctic Skills kehittää ammattioppilaitosten välistä yhteistyötä ja kilpailuja. Kussakin maassa on oma kilpailijoiden karsintamenettely. Tänä vuonna kilpailu järjestettiin Torniossa ja ensi vuonna se tulee olemaan Kirkkoniemessä. Painopiste on ammattiosaamisessa ja tapahtuma kiinnostaa niin oppilaiden vanhempia, poliitikkoja kuin medioitakin, kertoi Arctic Skills järjestelyvastaava Sven-Tore Jakobsen.
14 ammattialaa
Hankkeessa on nyt mukana 14 eri ammattialaa, esimerkiksi kampaamo- ja kauneudenhoito, autonkorjaus, hitsaus, putkimies, sähkömies, kokki ja monet muut.
-Olemme pohtineet myös oppisopimuksella opiskelevien ottamista mukaan hankkeeseen, mutta emme ole vielä siinä onnistuneet. Otamme mielellämme mukaan useampia toimijoita ja olemme avoimia laajemman koulujen välisen yhteistyön kehittämiselle, Jakobsen kertoi.
Pohjoiskalottikilpailun voittajat pääsevät automaattisesti mukaan maailmanlaajuiseen World Skills –kilpailuun.
Kouluttaa Pohjoiskalotin työmarkkinoita varten
Ylitornion Koulutus Nord panostaa Pohjoiskalotin osaamisen vahvistamiseen.
-Keskitymme Pohjoiskalotin ammattiopetukseen, sillä alueen ammattiosaajien tarve on suuri yli rajojen. Valitettavasti on vielä jonkin verran olemassa byrokraattisia, ammattilupia koskevia esteitä, joita pyrimme ratkaisemaan yhdessä Pohjoiskalotin Rajaneuvonnan kanssa. Annamme erikoiskoulutusta, jossa korostuu arktinen ulottuvuus. Ammattiosaamisen tarve kartoitetaan ja todellisista työmahdollisuuksista koulutuksen päättymisen jälkeen tiedotetaan, kertoi Sture Troli, joka aikaisemmin toimi Koulutus Nordin johtajana.
Työvoiman tarve kasvaa
Caroline Vandersmissen toimii Altan NAV-toimistossa EURES-neuvojana.
-Finnmarkin työvoiman tarve on kasvanut 33 prosenttia vuosina 2017-2018. Yrityksistä 11 prosenttia ei ole onnistunut löytämään sellaista työvoimaa, jota ne tarvitsivat, ja 10 prosenttia ei löytänyt lainkaan sellaista osaamista, jota ne hakivat, Vandersmissen kertoi.
uurimmat tarpeet ovat terveyden- ja sairaanhoidossa, huolto- ja siivousalalla, opetuksessa, rakennus- ja maansiirtoaloilla.
-Osaavan työvoiman löytymiseen liittyy joitakin haasteita, esimerkiksi kielitaito-ongelmat, maantiede ja joitakin rajaesteitä, joihin etsimme ratkaisuja Rajaneuvonnan kanssa. Toinen meille ajankohtainen haaste on matkailun sesonkityövoiman säilyttäminen ympärivuotisesti. Siinä rajat ylittävän yhteistyön merkitys ja mahdollisuudet korostuvat entisestään, Vandersmissen sanoi.
Norrbotteniin tarvitaan 51 000 uutta työntekijää
Myös Norrbottenissa osaavan työvoiman kysyntä on suurta.
-Olemme tehneet yhdessä Luulajan yliopiston kanssa osaamistarpeen selvityksen, joka osoittaa, että vuoteen 2030 mennessä tarvitsemme 51 000 uutta työntekijää. Lukumäärä on suuri 250 000 asukkaan läänissä. Osaavien työntekijöiden tarve johtuu tulevien vuosien suuresta eläkkeelle siirtyvien määrästä, kertoi Region Norrbottenin Kenneth Sjaunja, joka on myös Pohjoiskalotin neuvoston valmisteluryhmän jäsen.
Norrbottenin väkiluvun odotetaan kasvavan jonkin verran vuoteen 2030 mennessä.
-Kasvu johtuu pääosin alueelle muutosta, mutta kasvu ei riitä kattamaan osaavan työvoiman tarvetta. Tässä suhteessa on myös tärkeää, että onnistumme integroimaan alueelle muuttavat ulkomaalaissyntyiset tulijat, Sjaunja sanoi.
On muitakin keinoja vastata kasvavaan osaamistarpeeseen.
-Uusi teknologia, automatisointi, digitalisointi ja eri aloilla tehokkuuden lisääminen ovat muita keinoja. Niiden avulla voidaan kattaa osa tulevasta osaamistarpeesta. Rajat ylittävää toiminnan koordinointia ja yhteensovittamista tarvitaan niin ikään, Sjaunja totesi.
Uusi malli Lapissa
Lapissakin osaavan työvoiman tarve on suuri.
-Rakennamme uutta mallia alueellisten terveydenhoito- ja sosiaalipalveluiden järjestämiselle ja vastuiden jakamiselle. Jokaiselle alueelle tehdään oma koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma. Tarvitsemme uusia, koko maan kattavia, toimialakohtaisia laskelmia työvoiman tarpeesta. Aikaisemmin laskelmat tehtiin aluetasolla, Lapin liiton Päivi Ekdahl kertoi.
Kolme haastetta
Nordlannin maakuntahallinnon Inga-Lill Sundset toteaa, että tulevaisuudessa on kolme haastetta:
-Väestön määrä pitää saada kasvamaan, osaamisen tarve tyydytettyä ja aktiivisia kaupunkeja rakennettua. Koulutusta pitää vahvistaa ja panostukset koordinoida, kun yhteiskunta muuttuu nopeasti. Tarvitsemme kansallisen digitaalisen linkin uraohjausta varten, Inga-Lill Sundset sanoi.