Uutinen 10.08.2020 Paula Mikkola
-Hankkeen keskeisiä kysymyksiä ovat miten löydetään riskinottokykyistä pääomaa ja miten ratkaistaan pk-yritysten osaajapula Pohjoiskalotilla, kertoo Region Norrbottenista elinkeinokehittäjä Per-Erik Andersson, joka vastaa alueen osallistumisesta Arctic Investment Platform (AIP) hankkeeseen.

Hanke käynnistyi tammikuussa 2019 ja sen piti suunnitelmien mukaan päättyä tämän vuoden kesäkuun lopussa. Korona-kriisi on kuitenkin aiheuttanut ongelmia hankkeen toteutukselle.

– Emme ole pystyneet toteuttamaan kaikkia suunniteltuja kokouksia, vaikka skype-kokouksia onkin pidetty. Maaliskuun korona-epidemian puhkeamisen jälkeen toimintaa on ollut vähän ja siksi olemme anoneet hankkeelle jatkoaikaa syyskuuhun saakka, Andersson sanoo.

Yhteistyöhanke

AIP on Ruotsin, Norjan ja Suomen välinen yhteistyöhanke, jota koordinoi Lapin liitto. Sitä rahoittavat Interreg Pohjoinen ohjelman lisäksi alueen kehittäjäviranomaiset Lapista, Pohjois-Pohjanmaalta, Kainuusta, Pohjois-Karjalasta, Pohjois- ja Etelä-Savosta, Västerbottenista ja Norrbottenista sekä Nordlannin, Troms-Finnmarkin maakunnista ja Oulun kaupungista. Tromsin ja Finnmarkin maakunnat yhdistyivät vuoden 2020 alussa.

-Tarkoituksena oli osallistua viime maaliskuussa suureen tapahtumaan Oulussa, mutta se jouduttiin koronan takia perumaan, Andersson kertoo.

Edistää rahoituksen saantia ja lisää investointeja

Hankkeen tavoitteena on selvittää rajat ylittävän yhteistyön kysyntä ja mahdollisuudet, kun halutaan on varmistaa rahoitus uusille pienten ja keskisuurten yritysten investoinneille.

Tulosten pohjalta on tarkoitus luoda uusi ja parempi investointituki pk-yrityksille sekä antaa yksityiskohtaista tietoa investointitarpeista. Hanke tekee myös ehdotuksen siitä, miten tukijärjestelmä pitäisi rakentaa. 

Pääasiassa pieniä ja keskisuuria yrityksiä

Per-Erik Andersson kertoo, että juuri pienet ja keskisuuret yritykset (pk-yritykset) ovat selkeästi yleisimpiä elinkeinoelämässä.

-Yrityksistä 80 prosentilla on 0-5 työntekijää. Jos mukaan lasketaan enintään yhdeksän työntekijän yritykset, niin osuus on jo 90 prosenttia, hän sanoo.

Riskinottokykyistä pääomaa puuttuu

Yksi hankkeen tarkoituksista on lisätä pk-yritysten investointeja ja niiden kautta luoda kasvua.

-Tätä hidastaa muun muassa riskinottovalmiin pääoman puute. Julkista rahoitusta on melko hyvin saatavilla, mutta riskinottokykyistä yksityistä pääomaa on erittäin heikosti saatavilla. Sitä on saatava lisää, jotta pk-yritykset voisivat kasvaa, Andersson toteaa.

Lisää vientiä

Useimmat pk-yritykset myyvät tuotteensa lähimarkkinoilla omassa maassa.

– Vain 17 prosenttia pk-yrityksistä myy tuotteita ja palveluita vientimarkkinoilla. Haluamme lisätä vientiä ja sitä varten on ratkaistava jäljellä olevat rajaesteet. Pk-yritykset voivat kasvaa lisäämällä vientiä, Andersson kertoo.

Ammattitaitoisen työvoiman puute

Yritysten ongelmana on myös pula ammattitaitoisesta työvoimasta.

-Tilanne on samanlainen koko Pohjoiskalotilla; monelta alalta puuttuu ammattitaitoisia työntekijöitä. Eri toimialoille tarvitaan 50 000 uutta työntekijää vuoteen 2030 mennessä. Yksi ongelma on se, ettei kaikkea yhdessä maassa suoritettua ammattikoulutusta hyväksytä toisessa maassa. Ylitornion Utbildning Nord tekee osaltaan merkittävää työtä, kun se kouluttaa eri alojen ammattilaisia, jotka pystyvät työskentelemään koko Pohjoiskalotin alueella, Andersson toteaa.  

Uskoo toiminnan jatkuvan

Hän uskoo, että hankkeelle voi hyvinkin tulla jatkoa syksyn jälkeen.

-Pohdimme nyt seuraavia askeleita; miten kartoituksen jälkeen jatketaan, millä tavalla investointirahoitusta saadaan lisää ja ammattitaitoisten osaajien pulaan vastataan, Per-Erik Andersson kertoo.