2018, Uutinen |
03.04.2018 |
Paula Mikkola |
Nordregio kokoaa Pohjoismaiden ministerineuvoston toimeksiannosta muun muassa pohjoismaisia tilastoja. Se julkaisee vuosittain Pohjolan tilasta yhteenvetoraportin, joka tarkastelee kehitystä pääosin kolmesta näkökulmasta:
- väestönkehitys / demografia
- työmarkkinat / koulutus
- talouskehitys
Painopistealueet
Näiden lisäksi raportti sisältää neljä ajankohtaista painopistealuetta. Yksi on biotalous, jossa esimerkiksi katsotaan kalastusta Pohjolassa. Toinen on digitalisaatio, kuten laajakaistan saatavuus. Kolmas on terveys, jossa tarkastellaan esimerkiksi alueiden välisiä maantieteellisiä eroja kuolleisuudessa. Neljäs alue on kulttuuri, jossa kuvataan muun muassa kirjastopalveluiden saavutettavuutta Pohjolassa.
-Tilastoista nousee esiin esimerkiksi sellaisia tietoja, että islantilaiset käyvät kaksi kertaa enemmän elokuvissa kuin muut pohjoismaalaiset ja että Islannissa laajakaista kattaa lähes koko maan, Kjell Nilsson kertoi.
Väestön määrä kasvaa
Pohjolan asukasluku on nyt lähes 25 miljoonaa. Se tarkoittaa, että väestön määrä on kasvanut kymmenen vuoden aikana yli 8 prosenttia.
-Pohjolan väestönkasvu on siis suurempi kuin EU:n. Vuonna 2030 Pohjolassa arvioidaan olevan 30 miljoonaa asukasta, Nilsson sanoi.
Pohjolan väkirikkain valtio on Ruotsi, jossa on yli 9 miljoonaa asukasta. Pienin maa on Ahvenanmaa, jonka väkiluku on 27 000. Väestönkasvu on nopeinta Norjassa, jossa lisäys on ollut yli 12 prosenttia viimeisten kymmenen vuoden aikana.
-Merkittävä tekijä väestönkasvussa on alueelle tai maahan muutto. Se hillitsee merkittävästi Pohjolan väestönrakenteen ikääntymistä. Alueelle muuttaja on usein nuori ja hänen odotettu elinikänsä on usein pidempi kuin paikkakunnalla syntyneiden asukkaiden. Tämä voi johtua myös vähäisemmästä alkoholin käytöstä ja muuttajien terveellisemmistä ruokailutottumuksista, Kjell Nilsson kertoi.
On arvioitu, että kaikista Pohjolan kunnista 26 % on kasvattanut väkilukuaan alueelle muuton ansiosta.
Väestön määrä kasvaa
Pohjolan asukasluku on nyt lähes 25 miljoonaa. Se tarkoittaa, että väestön määrä on kasvanut kymmenen vuoden aikana yli 8 prosenttia.
-Pohjolan väestönkasvu on siis suurempi kuin EU:n. Vuonna 2030 Pohjolassa arvioidaan olevan 30 miljoonaa asukasta, Nilsson sanoi.
Pohjolan väkirikkain valtio on Ruotsi, jossa on yli 9 miljoonaa asukasta. Pienin maa on Ahvenanmaa, jonka väkiluku on 27 000. Väestönkasvu on nopeinta Norjassa, jossa lisäys on ollut yli 12 prosenttia viimeisten kymmenen vuoden aikana.
-Merkittävä tekijä väestönkasvussa on alueelle tai maahan muutto. Se hillitsee merkittävästi Pohjolan väestönrakenteen ikääntymistä. Alueelle muuttaja on usein nuori ja hänen odotettu elinikänsä on usein pidempi kuin paikkakunnalla syntyneiden asukkaiden. Tämä voi johtua myös vähäisemmästä alkoholin käytöstä ja muuttajien terveellisemmistä ruokailutottumuksista, Kjell Nilsson kertoi.
On arvioitu, että kaikista Pohjolan kunnista 26 % on kasvattanut väkilukuaan alueelle muuton ansiosta.
Yhä useammat asuvat kaupungeissa
Kun katsotaan ihmisten asuinpaikkaa, niin väestö kasvaa joissakin suuremmissa kaupungeissa, kun taas maaseudulla väki vähenee ja vanhenee. Ruotsissa väestö kasvaa eniten Tukholmassa, Göteborgissa, Malmössä ja Uumajassa sekä joillakin näiden lähialueilla.
-Norjan aluepolitiikka on osittain aktiivisempaa ja siellä väestön määrä kasvaa etelä- ja lounaisosien suuralueiden lisäksi myös pohjoisempana Trondheimin, Bodön ja Tromssan alueilla. Suomessa pohjoisen kasvualue on Oulu, jonka lisäksi kasvavat lounaan, etelän ja kaakon alueet, Nilsson kertoi.
Ikääntyvä väestö
Pohjolan väestö siis myös vanhenee.
-Työssäkäyvien on elätettävä yhä kasvava yli 65-vuotiaiden määrä. Ongelma on akuutein Pohjois- ja Koillis-Suomessa. On arvioitu, että vuonna 2030 joillakin näistä alueista yli 65-vuotiaiden osuus 15 vuotta täyttäneiden asukkaiden määrästä ylittää 50 prosenttia.
Islannissa paras työllisyystilanne
Kun tarkastellaan työllistymistä, nähdään että reilut 80 % työikäisistä käy töissä.
-Ruotsissa on EU:n korkein työllisyysaste ja Islannissa se on Euroopan korkein. Siellä lähes 90 % työikäisistä käy töissä. Islannissa ja Norjassa on Pohjolan alimmat työttömyysasteet. Korkein työttömyys on Suomessa ja Grönlannissa, Nilsson sanoi.
Työllisyyteen liittyy kuitenkin suuria haasteita.
-Ruotsissa ja Suomessa on korkea nuorisotyöttömyys. Se on korkeampi kuin missään muissa EU-maissa. Toinen iso ongelma on maahanmuuttajien korkea työttömyys kaikissa Pohjoismaissa, Nilsson muistutti.
Talouskehitys
Kaikki Pohjoismaat ovat EU:n keskiarvon yläpuolella talouskehityksessä. Maiden välillä on kuitenkin suuria sisäisiä eroja alueellisessa bruttokansantuotteessa (BKT).
-Ruotsissa alueellinen BKT on korkein Norrbottenissa, Tukholman ympäristöalueilla ja Lounais-Ruotsissa. Koko Islannissa on Pohjolan korkein alueellinen BKT. Suomessa korkein alueellinen BKT syntyy Helsingin ympärillä. Norjassa korkein alueellinen BKT on lounaisilla ja Trondheimin alueilla, Nilsson kertoi.
Kun katsotaan miten alueet pärjäävät yleisesti, kun otetaan huomioon väestö, työmarkkinat ja odotettu talouskehitys, menestyjälista näyttää seuraavalta:
- Tukholma
- Oslo
- Kööpenhaminan alue
- Reykjavikin alue
- Helsinki
- Åkershusin alue
- Västra Götaland
- Sör-Tröndelag
- Uppsala
- Rogaland
- Pohjolan tilaa kuvaavasta State of the Nordic region 2018 raportista voit lukea lisää nettiosoitteesta www.nordmap.se