Uutinen |
15.04.2024 |
Kent Lidman |
Barents-yhteistyö käynnistyi 1993, muutama vuosi Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen. Norjan tuolloinen ulkoministeri Thorvald Stoltenberg oli yksi Barents-yhteistyön aloitteen tekijöistä.
Vuodesta 2008 lähtien
Tämän johdosta alettiin järjestää Kirkkoniemi-konferensseja, joita on pidetty sen jälkeen joka vuosi. Konferenssi kerää yhteen ihmisiä, jotka ovat kiinnostuneita pohjoisen alueen politiikasta ja keskusteluista Barentsin yhteistyön kehittämiseksi. Konferenssissa nostetaan esiin pohjoisen kehityksen eri näkökulmia esimerkiksi politiikassa, elinkeinoyhteistyössä ja yhteiskuntakehityksessä.
Raja suljettu
Tämän vuoden konferenssissa tarkasteltiin muun muassa Pohjoisen uusia kansainvälisiä suhteita ja Arktisen alueen muuttunutta geopoliittista tilannetta. EU:n ja Venäjän yhteistyö oli aikaisemmin tiivistä, mutta Venäjän hyökättyä Ukrainaan raja on nyt suljettu ja suhteiden uskotaan olevan jäissä pitkälle tulevaisuuteen. Â
-Emme voi maantieteellemme mitään. Meillä on Venäjän kanssa yhteisiä maa- ja merialueita sekä monia yhteisiä haasteita, kuten ilmastonmuutos ja energiantarve. Tämä historia aiheuttaa nyt meille uusia haasteita, Gahr Störe totesi.
Pohjoisen alueen merkitys
Hän otti esiin kolme pohjoisen alueille tärkeää tekijää.
-On tärkeää, että täällä asuu ihmisiä ja täällä on elinkeinoelämää. Sen lisäksi pohjoisella on erityisen tärkeä turvallisuuspoliittinen asema, Gahr Störe sanoi.
Arktisen alueen tulevaisuudessa on kyse työpaikoista, kulttuurista ja toimivista liikenneyhteyksistä.
-Pyrimme saamaan ihmisiä muuttamaan tänne ja pysymään täällä esimerkiksi tarjoamalla ilmaisen esiopetuksen ja työnantajamaksujen alennuksia sekä kehittämällä asumista ja elinkeinotoimintaa, Gahr Störe kertoi.
Tukee poronhoitoa
Hän painotti myös, että on tärkeä tukea saamelaisten tilannetta Arktiksella.
-Finnmark ja alueet täällä pohjoisessa ovat alkuperäiskansan kotipaikka. On äärimmäisen tärkeää tukea poronhoitoa, Gahr Störe sanoi.
Hän otti esiin myös pohjoisen sotilasyhteistyön.
-Meidän pitää miettiä asiaa uudelleen nyt, kun sekä Suomi että Ruotsi ovat Naton jäseninä. Se tuo meille aivan uusia yhteistyön mahdollisuuksia. Se on toimintaa, jossa investoimme rauhan säilyttämiseen. Olemme Natolle pohjoiset silmät ja korvat. Olen optimisti ja uskon pohjoisen tulevaisuuteen, Gahr Störe kertoi. Â
Yhteistyön tärkeys
Suomen ulkoministeri Elina Valtonen osallistui videon kautta konferenssiin. Hän korosti niitä suuria investointeja, joita tarvitaan pohjoisen rajojen yli, ja yhteistyön merkitystä.
-Yhteistyö on tärkeämpää kuin koskaan aikaisemmin. Suomen hallitus pyrkii vahvistamaan pohjoisen Suomen, Ruotsin ja Norjan aluetoimijoiden yhteistyötä muun muassa koulutuksen, työvoiman rekrytoinnin ja infrastruktuurin aloilla. Pitkän tähtäimen yhteistyö on tärkeää. Haluamme tehdä pohjoisesta houkuttelevan alueen asua ja käydä töissä, Valtonen sanoi.
Kansalaisten välinen yhteistyö
Ruotsin ulkoministeri Tobias Billström (kokoomus) korosti kansalaisten välisen yhteistyön tärkeyttä pohjoisessa.
-Meidän pitää panostaa myös rajat ylittävän infrastruktuurin kehittämiseen, hän sanoi.
Saamelaiset erillään
Norjan Saamelaiskäräjien edustaja Christina Henriksen kertoi, miten Ukrainan ja Venäjän välinen sota on vaikuttanut pohjoisen saamelaisten väliseen yhteistyöhön.
-Iso osa alueestamme on nyt leikattu pois ja yhteydet Venäjän saamelaisiin ovat katkenneet. Tilanne on vaarallinen saamelaisille ja muille vähemmistöille Venäjällä. Monet pakenevat nyt Pohjoismaihin ja toivotamme heidät tänne tervetulleiksi, Henriksen kertoi.
Ihmisoikeudet
Henriksen otti esiin myös ihmisoikeuskysymykset.
-Odotamme, että Norja alkaa kunnioittaa alkuperäiskansojen ihmisoikeuksia, mutta sitä ei tapahdu saamelaisten kohdalla. Me haluamme myös elää naapureiden kanssa yhdessä, hän sanoi.
Kent Lidman