Uutinen 29.11.2022 Paula Mikkola
Pohjoiskalotin neuvosto hyväksyi marraskuussa Bodössä pitämässään kokouksessa seuraavan sisältöisen julkilausuman Rajaneuvonnan toiminnan rahoitustarpeesta.

 

 

.

Olemme kokeneet, miten maailma on muuttunut viime vuosina, esimerkiksi pandemian suljettua rajoja ja Venäjän hyökättyä Ukrainaan.

Uusi tilanne Euroopassa on johtanut siihen, että poliittisella tasolla niin kansallisesti kuin alueellisesti halutaan nyt vahvistaa Norjan, Ruotsin ja Suomen välistä yhteistyötä, etenkin Pohjoiskalotilla. Euroopan energian kriisisuunnitelma edellyttää vihreän siirtymän nopeampaa toteuttamista.

Pohjoiskalotilla energiantuotanto on kestävää. Sieltä löytyy raaka-aineita ja mineraaleja, joita Eurooppa tarvitsee vihreää siirtymää varten. Tästä syystä tuotannollisen toiminnan odotetaan kasvavan vahvasti tällä alueella. Kehitys lisää työvoiman liikkumista maakuntien ja maiden välillä, mutta ammattitaitoista työvoimaa on rekrytoitava myös Pohjoiskalotin ulkopuolelta.

Pohjoiskalottiyhteistyötä

Pohjoiskalottiyhteistyön tärkein toteuttaja on Pohjoiskalotin neuvosto. Se on aluepoliittinen yhteistyökumppanuus, joka edistää rajat ylittävää elinkeinojen kehitystä.

Pohjoismaiden ministerineuvoston toimeksiannosta Pohjoiskalotin neuvosto vastaa myös Ruotsi-Suomi-Norja Rajaneuvonnan toiminnasta. Ministerineuvoston tavoitteena on tehdä Pohjolasta maailman yhtenäisin ja kestävin alue vuoteen 2030 mennessä. Rajaneuvonnan toiminta tukee osaltaan tämän tavoitteen toteutumista.

Ruotsi-Suomi-Norja Rajaneuvonta

Rajaneuvonnalla on kaksi toimipistettä, toinen Skibotnissa ja toinen Tornio-Haaparannalla. Niissä työskentelee viisi henkilöä, jotka ohjaavat ja välittävät tietoa kunkin valtion lainsäädännöistä ruotsin, suomen ja norjan kielillä esimerkiksi verotusta, työssäkäyntiä ja eläkejärjestelmiä koskevissa asioissa.  Palvelut ovat tärkeitä etenkin työntekijöille, joka asuvat ja käyvät töissä rajan molemmilla puolilla.

Ruotsi-Suomi-Norja Rajaneuvonta yhdistää alueen toimijoita ja parantaa elinkeinoelämän, työnantajien, työntekijöiden, organisaatioiden ja viranomaisten rajat ylittävän toiminnan edellytyksiä. Toiminnalta puuttuu kuitenkin pysyvä ja ennustettava rahoitus. Sen turvin Rajaneuvonta voisi jatkaa käytännön tiedotustoimintaa, jolla Pohjolan rajat ylittävää liikkuvuutta edistetään niin kansallisesti, alueellisesti kuin paikallisestikin.

Ruotsi-Suomi-Norja Rajaneuvonnan henkilöresurssit uhkaavat supistua, ellei toiminnan rahoitusta pystytä varmistamaan pitkällä tähtäimellä.

Pysyvä julkinen rahoitus ratkaisuna

Rajaneuvonnan toiminta on erityisen haavoittuvaa, koska se rahoitetaan tällä hetkellä osittain hankevaroilla. Rajaneuvonta toimii pääosin Pohjoiskalotin neuvoston kolmivuotisten tukisopimusten varassa, mutta niiden lisäksi toiminta tarvitsee muita rahoituslähteitä, jotta palvelut voidaan säilyttää nykyisellä tasolla.

Etelämpänä toimivan Norja-Ruotsi rajaneuvonnan rahoitus tulee Norjan ja Ruotsin valtion budjeteista. Se on valtion tukea, joka perustuu maiden väliseen yhteistyösopimukseen.

Pohjoiskalotin neuvosto ehdottaa, että Norjan, Ruotsin ja Suomen hallitukset solmivat vastaavan laisen yhteistyösopimuksen myös Ruotsi-Suomi-Norja Rajaneuvonnan toiminnan rahoittamiseksi valtioiden budjettivaroin.

Pohjoiskalotin rajat ylittävä taloudellinen toiminta ja osaavan työvoiman kysynnän kasvu tulevat lisääntymään vihreän siirtymän myötä. Jotta niihin pystytään vastaamaan, maiden välillä olevat rajaesteet pitää ratkaista ja näin helpottaa työvoiman rajatonta liikkuvuutta valtioiden välillä. Ruotsi-Suomi-Norja Rajaneuvonta on olemassa tätä tehtävää varten.

Pitkäkestoinen rahoitus on tärkeä, jotta Rajaneuvonta pystyy vastaamaan palveluiden kysyntään myös tulevaisuudessa. Toimipisteet tarvitsevat Norja-Ruotsi rajaneuvonnan kaltaisesti jäsenvaltioiden tukea.