2021, Uutinen 25.12.2021 Paula Mikkola
Pitkälle tulevaisuuteen varmistettu rahoitus Pohjoiskalotin Rajaneuvonnalle ja nimen vaihdos, joka antaa selkeämmän kuvan siitä, että Rajaneuvonta on yhteinen pohjoismainen ja kansallinen palvelu. Näitä ehdotti Norrbottenin lääninhallituksen Iiris Mäntyranta, joka Luulajassa vastaa Interreg-ohjelmasta ja oli aikaisemmin Pohjoiskalotin Rajaneuvonnan ohjausryhmän jäsen. Hän puhui Helsingissä Rajaneuvonnan 10-vuotisjuhlassa.

Iiris Mäntyranta totesi, että Pohjoiskalotin Rajaneuvonta on koko kymmenen vuoden toiminta-ajan kamppaillut eteenpäin niukoilla resursseilla eikä henkilöstön työsuhteita ole voitu taata pitkälle eteenpäin.

-Se on ollut kestämätön yhtälö, joka pitäisi saada korjattua. Kuluneet kymmenen vuotta ovat osoittaneet, että tarvitaan yhteinen resurssi, joka tarttuu havaittuihin rajaesteisiin, käsittelee niitä ja nostaa ne esille kansallisella ja pohjoismaisella tasolla, Mäntyranta sanoi.

Pitkän tähtäimen rahoitus

Iiris Mäntyrannan mielestä odotettavissa oleva elinkeinoelämän kehitys, jonka vihreä siirtymä ja suuret investoinnit esimerkiksi Pohjois-Ruotsissa ovat käynnistäneet, tulee vaatimaan työvoimaa ja yrittäjiä, jotka näkevät mahdollisuudet naapurimaiden uusilla markkinoilla. Jo tällä hetkellä tiedusteluita tulee Norrbotteniin eniten Pohjanmaan alueen yrittäjiltä.

-Kehottaisin Suomen ja Ruotsin hallituksia varaamaan korvamerkittyjä varoja Rajaneuvonnan toimintaan. Mielestäni teidän velvollisuutenne on niin kansallisella kuin paikallisella tasolla varmistaa, että meillä on toimiva organisaatio, joka helpottaa työssäkäyntiä ja yritystoimintaa rajan yli. Rajaneuvonnan toiminnalle tarvitaan pikaisesti pitkäkestoisempi rahoitus, Mäntyranta vaati.

Nimen muutos

Iiris Mäntyranta on myös sitä mieltä, että Pohjoiskalotin Rajaneuvonnan nimi pitää muuttaa.

-Pudottakaa Pohjoiskalotti pois nimestä ja alkakaa kutsua toimintaa Ruotsi-Suomi-Norja Rajaneuvonnaksi. Me tiedämme jo, ettei toiminta rajoitu vain Pohjoiskalotille vaan kattaa koko maan. Siksi niinkin pieni asia kuin nimen muutos voi olla sekä symbolinen että strateginen asia, hän totesi. 

Vuoden 2009 selvitys toiminnan pohjana

Mäntyranta kertoi, että vuonna 2009 Ruotsin ulkoministeriö antoi silloisen Grensetjänsten Morokulienin, nykyisen Grenstjänsten Sverige-Norgen tehtäväksi selvittää rajaestetoiminnan käynnistämisen edellytyksiä Pohjoiskalotin alueella.

-Selvityksessä todettiin, että rajaesteissä ja niiden kaltaisissa ongelmissa on usein kyse yksittäisen valtion lainsäädännöstä tai päätöksistä. Selvityksessä ehdotettiin, että käytännön työssä pitäisi olla mukana keskeisiä rajaestetoimijoita ja että työn organisointia varten perustettaisi ohjausryhmä, Mäntyranta sanoi.

Pohjoiskalotin neuvoston vastuulle

Pohjoiskalotin neuvosto kutsui tämän johdosta Pohjoiskalotin muut rajayhteistyön organisaatiot, Tornionlaakson neuvoston ja Perämeren kaaren yhteisiin neuvotteluihin, joiden tuloksena Pohjoiskalotin neuvosto sai vastuulleen rajaestetoiminnan käytännön organisoinnin.

Keväällä 2011 Pohjoiskalotin neuvosto solmi sopimuksen Pohjoismaiden ministerineuvoston kanssa Pohjoiskalotin tiedotuspalvelun toiminnasta vuosina 2011-2013. Marraskuussa 2011 Pohjoiskalotin neuvosto sopi Tornion kaupungin kanssa toimipisteen avaamisesta Tornion kaupungintalolle ja Päivi Koivupalo palkattiin toiminnan koordinaattoriksi. Toimipiste vihittiin käyttöön maaliskuussa 2012.

Samaan aikaan Pohjoiskalotin neuvosto laati sopimusta Norjan Storfjordin kunnan kanssa toimipisteen avaamisesta Skibotniin. Tromsin maakuntahallitus oli valmis osarahoittamaan toimintaa. Norjan toimipiste avattiin syksyllä 2012 ja Riitta Leinonen tuli sen koordinaattoriksi.

Verkostojen rakentamista

Ensimmäisten toimintavuosien aikana Pohjoiskalotin Rajaneuvonta pääosin rakensi verkostoja kaikkien kolmen maan alueellisten ja kansallisten toimijoiden kanssa, tiedotti toimipisteiden olemassaolosta sekä järjesti muita informaatiotilaisuuksia.

Alun jälkeen yhteydenottojen määrä on koko ajan kasvanut niin yksityishenkilöitä kuin yrityksiltäkin. Yleisimmät kysymykset koskevat työmarkkinoita, sosiaaliturvaa, veroja ja eläkkeitä. Skibotniin tulee myös tiedusteluja Norjan tullimaksuista, koska Norja ei ole EU-maa, sekä erityisesti saamelaisten käsityöyrittäjien tuotteiden tullauskäytännöistä.

Korona-pandemia

Keväällä 2020 koko maailma ja myös Pohjoiskalotti joutui korona-pandemian kouriin ja Suomi sulki rajansa. Silloin yhteydenotot Pohjoiskalotin Rajaneuvontaan kasvoivat yhdessä yössä neljäsataakertaisiksi.

-Yhteydenottojen määrä suorastaan räjähti sen jälkeen, kun Suomi sulki rajansa. Rajalla asuvat ihmiset joutuivat aivan uuteen todellisuuteen. Naapurimaassa olevalle työpaikalle ei ollut lupaa mennä eikä toisessa maassa asuvia sukulaisia päässyt tapaamaan, mikä oli aina ennen ollut mahdollista. Rajaneuvonnan palveluiden tarjonta ja tiedotus otettiin myönteisesti vastaan. Yhä useammat tulivat tietoisiksi hienosta toiminnasta. Mutta luonnollisesti se oli Rajaneuvonnalle erittäin haasteellista. Itse kunnioitan kunkin maan lakeja ja määräyksiä, mutta syntyperäisenä tornionlaaksolaisena minusta toisinaan tuntuu siltä, etteivät pääkaupungeissa olevat päätöksentekijät oikeastaan ymmärrä lainkaan, mitä arkipäivän elämä rajaseudulla todella tarkoittaa, Iiris Mäntyranta totesi lopuksi.

Kent Lidman