Uutinen 04.10.2023 Kent Lidman
-Ongelmana on poismuutto eikä tulomuutto, sanoi Rajaneuvonnan Willy Örnebakk, kun hän kertoi alueelle muuton strategiaa pohtivasta hankkeesta Kiirunassa pidetyssä seminaarissa

Tulomuutto-hankkeeseen osallistuu kahdeksan Tromssan alueen kuntaa ja sen kohderyhmänä olivat jo kunnissa asuvat ihmiset.

-Voimmeko sisäistää sen, että meidän jo täällä asuvien täytyy muuttua, Örnebakk sanoi.

Työvoiman tarve

Hankkeen pohjana ovat työmarkkinoiden suuri tarve osaavasta työvoimasta, väestönkehitys ja kuntiin muuttavista asukkaista huolehtiminen.

-Hanketta on toteutettu jo kaksi vuotta ja hankeaikaa on vielä puolitoista vuotta jäljellä, Örnebakk kertoi.

Monet muuttavat pois

Tilastojen mukaan viimeisten 10 vuoden aikana 41 000 ihmistä on muuttanut alueelle, mutta samaan aikaan 38 000 henkilöä on muuttanut sieltä pois. Kun katsotaan omaa pientä Storfjordin kuntaani, niin tulomuuttajia on melkein yhtä paljon kuin poismuuttajia, Örnebakk totesi.

Entistä korkeammin koulutettuja maahanmuuttajia

Kun tarkastellaan väestön koulutustasoa, niin maahanmuuttajilla on usein korkeampi koulutus kuin täällä jo asuvilla.

-Maahanmuuttajista 45 prosentilla on yliopisto- tai korkeakoulutus, kun sellainen on alle 29 prosentilla muusta väestöstä, Örnebakk kertoi.

Täytyy saada tulomuuttajat pysymään

Hankkeen keskeisiä kysymyksiä ovat miten saada mahdollisimman monet asettumaan asumaan alueelle ja miten saada heidät pysymään täällä mahdollisimman pitkään.

-Tutkimme myös miten tänne muuttaneista voidaan saada hyviä alueen suurlähettiläitä, Örnebakk sanoi.

Kuntien vastuulla

Hankkeessa pohditaan mitä erityyppiset työnantajat voivat tehdä, jotta saadaan ihmisiä muuttamaan alueelle ja asettumaan sinne asumaan.

-Kunnissa kyse on esimerkiksi poliittisesta tahdosta, ymmärretään, että kunta on tärkeä toimija saapujien kotouttamisessa ja että eri tulija- ja maahanmuuttajaryhmille pitää olla palveluita tarjolla. Kuntien tulee myös huolehtia varsinaisesta kotouttamistyöstä ja kielikursseista. Täytyy huolehtia, että tulijoille on asuntoja ja kunnat ottavat työnantajaroolinsa tosissaan, Örnebakk luetteli.

Työnantajan vastuu

Työnantajilla on jatkuvasti suuri pula työvoimasta ja osaajista. Maahanmuuttajia palkatessa heille pitää pystyä tarjoamaan töitä ympärivuotisesti, heitä pitää auttaa käytännön asioissa, tukea kielimuurien ylittämisessä ja asuntojen hankinnassa.

Johtopäätöksiä

-Tähän mennessä on huomattu, että tarvitaan parempaa järjestelmää ja rakenteita. Pitää lisätä sen ymmärtämistä, että tulomuuttajat ovat tärkeä resurssi. Pitää järjestää norjan kielen kursseja, lisätä toisten kulttuurien, yhteiskuntien, lakien ja oikeuksien tuntemista, parantaa tiedottamista, kehittää parempia vastaanottokäytäntöjä sekä huolehtia yhteiskuntaan muuttavien tehokkaammasta kotouttamisesta, Örnebakk sanoi.

Åressa onnistuttu

Åren kunnassa Ruotsin Jämtlannissa on tehty hyvää työtä, jolla tulomuuttajat on saatu pysymään.

-Aiemmin vain 20 prosenttia tulomuuttajista jäi asumaan Åreen. Nyt luku on 85 prosenttia. Aiomme tutkia, mitä Åressa tehdään. Kyse on muun muassa kaikkien tulomuuttajien paremmasta palvelusta ja tehokkaammasta kotouttamisesta, josta kunta ottaa ison vastuun, Örnebakk selitti.

Suomessa suuria muutoksia

Julkisiin työnvoimapalveluihin on Suomessa tekeillä suuria muutoksia. Niistä kertoi Lapin TE-toimiston johtaja Tiina Keränen.

– Kansalliset työvoimapalvelut siirtyvät 1.1.2025 alkaen kuntien ja alueiden hoidettaviksi. Tavoitteena on, että palvelut tulevat lähemmäksi asiakkaita, Keränen sanoi.

4000 tointa

Tämä tarkoittaa, että 4000 asiantuntijaa siirtyy valtiolta kuntien ja työvoima- ja elinkeinoalueiden palkkalistoille.

– Uudistuksella varmistetaan, että kaikki saavat palvelut yhtäläisillä ehdoilla. Kuntien ja alueiden paikallistuntemuksella töiden ja työnhakijoiden yhteensovittaminen tehostuu. Suomessa on tällä hetkellä valtava pula työvoimasta, Keränen selitti.

Uusia työpaikkoja

Uudistus on osa hallituksen työllistämistoimenpiteitä.

– Muutoksen lasketaan tuovan 7000-10 000 uutta työpaikkaa, Keränen kertoi.

Palvelut siirtyvät kunnille tai yhteistoiminta-alueille, joissa tulee olla vähintään 20 000 työssäkävijää.

– Se tarkoittaa, että pienemmät kunnat voivat rakentaa yhteistoiminta-alueita, jotka tuottavat palveluita yhdessä. Lappiin perustetaan neljä yhteistoiminta-aluetta, Keränen sanoi.

Kent Lidman