Uutinen |
26.09.2023 |
Kent Lidman |
Kiirunan uudessa kaupungissa, joka täytti samaan aikaan yhden vuoden, pidettyyn seminaariin osallistui noin 75 henkilöä etelän Tanskan ja pohjoisen Finnmarkin väliltä.
Emilia Töyrä kertoi, että Kiirunan tavoitteena on kasvattaa väkilukua nykyisestä 22 500 ihmisestä 25 000 asukkaaseen seitsemän tulevan vuoden aikana. Pidemmällä tähtäimellä tavoitellaan 5000 uutta asukasta vuoteen 2035 mennessä.
-Minulla on ilo kertoa, että viime vuoden aikana väkilukumme kasvoi 19 asukkaalla, Töyrä kertoi ja sai yleisöltä aplodit.
Kulttuuripääkaupunki
Hän kertoi lisäksi, että Kiiruna aikoo hakea Euroopan kulttuuripääkaupungiksi vuodelle 2029.
-Bodö on ensi vuonna kulttuuripääkaupunki ja Oulu vuonna 2026. Tämä on tärkeää. Kulttuuri pitää hengissä, se luo pohjoiseen elinvoimaa ja auttaa meitä kasvamaan, Töyrä sanoi.
Yhteistyö
Suomalais-ruotsalaisen kauppakamarin Kjell Skoglund korosti vihreän siirtymän tuomia suuria mahdollisuuksia Pohjolalle ja pohjoisen alueille.
-Silloin yhteistyö kaikilla aloilla on tärkeää, jotta selviämme siitä, Skoglund sanoi.
-Tilaisuus olla vihreän siirtymän etulinjassa tuo meille suurta hyötyä, totesi New Paakkola yrityksen Tommi Juntikka.
-Meidän ei pidä vain puhua yhteistyöstä vaan myös tehdä sitä. Pohjoiskalotin neuvosto on meille yksi tärkeä yhteistyökumppani muiden joukossa, kertoi John Kostet.
Energia ja raaka-aineet
LKAB:n osastopäällikkö Linus Nivan mielestä etenemme harppauksin kohti vuotta 2045 ja fossiilitonta tuotantoa.
-LKAB on kaivosstandardien suhteen johtava yritys maailmassa. Vihreää siirtymää varten tarvitaan energiaa ja raaka-aineita, mineraaleja ja metalleja. Sitä työtä tehdään täällä juuri nyt, hän sanoi.
-Narvik on täysin riippuvainen malmeista ja meillä pitkä yhteistyöperinne Kiirunan kanssa, kertoi Lars Norman Andersen Narvikin kunnasta.
Valtavia odotuksia
Region Norrbottenin John Kostet totesi, että meille asetetaan suuria odotuksia pohjoisen vihreiden investointien toteutumisen suhteen.
-Tähtäämme mahdollisimman nopeaan hiilineutraalisuuteen. Poliittinen kunnianhimo on korkealla ja yrityselämä painaa päälle. Meidän pitää tukea yrityksiä ja varmistaa, että päätöksiä tehdään nopeasti, Kostet totesi.
Pulaa ihmisistä ja osaamisesta
Yksi suurimmista ongelmista on pula ihmisistä ja osaamisesta. Laskelmien mukaan pelkästään Pohjois-Ruotsiin tarvitaan 100 000 uutta ihmistä, jotta vihreästä siirtymästä selvitään.
-Koko Eurooppaa vaivaa työvoimapula ja työvoimasta kilpaillaan rakentamalla alueelle muuttaville viihtyisiä asuinympäristöjä. Asuntojen ohella myös mukana muuttaville pitäisi löytyä töitä ja hyviä vapaa-ajanviettomahdollisuuksia. Kaikki nämä ovat meille isoja haasteita, Kjell Skoglund totesi.
Lisää maahanmuuttajia
Skoglundin mukaan Pohjoismaihin on tärkeää saada lisää maahanmuuttajia ja saada yhä useammat asettumaan asumaan pohjoiseen.
-Tässä suhteessa Ruotsi on paremmassa asemassa kuin Suomi, joka ottaa vastaan vähemmän maahanmuuttajia. Suomi on suuri ongelma. Väestönkehitys, jossa asukkaat ovat entistä iäkkäämpiä, tekee maahanmuuttajien houkuttelemisen entistä tärkeämmäksi, Skoglund sanoi.
Kasvava liikkuvuus
On tärkeää lisätä myös rajat ylittävää liikkuvuutta Pohjolassa.
-Rajat ylittävä liikkuvuuskin on tärkeää. Sen kautta voimme auttaa toinen toisiamme työvoiman saamisessa. Meillä on pulaa käytännöllisesti katsoen kaikesta työvoimasta, koska työllisyysaste on lähes sataprosenttinen, kertoi Lars Norman Andersen Narvikista.
Houkuttelevia työpaikkoja
-Meidän on luotava houkuttelevia työpaikkoja, joiden avulla ihmisiä saadaan muuttamaan tänne, totesi Tommi Juntikka.
-Ratkaisevaa on se, että tulijoille on tarjolla asuntoja. Asuntopula on suuri ongelma, sanoi Linus Niva ja jatkoi:
-LKAB toimii yli rajojen ja pyrimme myös hyödyntämään uusia digitaalisia mahdollisuuksia.
Ikääntyvät työntekijät
Kjell Skoglund totesi vielä, että on tärkeää huolehtia myös iäkkäämmästä työvoimasta.
-Iäkkäämmät ovat suuri hyödyntämätön työvoimaresurssi. Tulee luoda inhimillisiä työpaikkoja, joissa vanhemmat työntekijät voivat jatkaa työntekoa pidempään. Esimerkiksi Suomessa suuri osa työvoimasta siirtyy eläkkeelle 5–6 vuotta ennen eläköitymisikää, hän kertoi.
Kent Lidman